Wikipedia

Frank Mangs

suomenruotsalinen evankelista ja vapaakirkollinen saarnaaja
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Puuttuu riippumattomat lähteet. Juttu on aika paljon tarinointia, jonka luotettavuudestakaan ei ole takeita.

Frank Fridolf Mangs (19. elokuuta 1897 Närpiö, Suomi – 31. heinäkuuta 1994 Karlstad, Ruotsi) oli suomenruotsalainen evankelista ja vapaakirkollinen saarnaaja. Suurimman osan elämästään hän vietti Ruotsin Karlstadissa, ja hän kiersi herätyspuhujana myös Yhdysvalloissa.

Frank Mangs
Frank Mangs
Frank Mangs
Henkilötiedot
Syntynyt19. elokuuta 1897
Närpiö, Suomi
Kuollut31. heinäkuuta 1994 (96 vuotta)
Karlstad, Ruotsi
Kansalaisuus Suomalainen
Ammatti saarnamies, kirjailija
Kirjailija
Kirjallinen suuntausVapaakirkollisuus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Frank Mangsin lapsuus ja nuoruus muokkaa

Frank Mangsin vuonna 1855 syntynyt isoisä Josef oli puuseppä joka valmisti voidritteleitä Ruotsiin vietäväksi. Eräänä talvi-iltana hän oli kotimatkallaan kaatunut tielle eikä ollut päässyt ylös, minkä seurauksensa hän oli vilustunut ja saanut keuhkotaudin ja kuoli varhain. Mangsin isoäiti joutui elättämään yksin suuren velkataakan kanssa kahdeksanlapsisen perheen. Pian tämän jälkeen velkojat tulivat hakemaan saataviaan ja pitivät huutokaupan puusepän työkaluista. Kunnan miehet tahtoivat järjestää huutokaupan pojista, jolloin he päätyisivät halvimman tarjouksen tehneille rengeiksi. Tämän kuitenkin isoäiti päättäväisesti esti, luvaten elättää heidät. Pojat lainasivat kyläläisiltä työkaluja ja jatkoivat voidritteleiden valmistamista.[1]

Poikien kasvettua miehen ikään, he lähtivät kotoa. Yksi pojista lähti Ruotsiin lähetysliiton saarnaajakouluun Kristenhamniin, ja hänestä tuli kotikylänsä seurakunnan johtaja. Myöhemmin hän muutti saarnaajaksi Amerikkaan. Kolme pojista lähti Amerikkaan ja hankki siellä itselleen ammatit. Josef, Frank Mangsin isä lähti merille ja ryhtyi laivan kirvesmieheksi. Sitten Josef löysi Marian ja jäi maihin, ryhtyen maanviljelijäksi Marian kotitilan toisella puoliskolla. Yksi Marian veljistä viljeli tilan toista puolta.[2] Sukunimensä Frank Mangs sai äidiltään, hänen isänsä Josef otti Marian tyttönimen, silloin kun hän lankonsa kanssa osti Marian kotitalon.

Lähes 10 avioliittovuoden jälkeen Josef Mangs lähti Amerikkaan perheen toimeentulon vaatiessa sitä. Äiti Maria joutui tällä välin tekemään maatyöt, sekä samalla huolehtimaan neljästä alaikäisestä lapsestaan.[3] Sitten Josef Mangs palasi takaisin Amerikan matkaltaan, viipyen kotonaan vuoden ajan, jonka aikana syntyi Maria-tytär, joka oli kuusi vuotta Frank Mangsia vanhempi. Frank Mangsin isästä Josefista oli kuitenkin tullut Amerikassa tuurijuoppo ja hengellinen luopio. Sitten Josef Mangs lähti Amerikkaan toisen ja viimeisen kerran ja tuli takaisin vuoden 1896 lopussa.[4] Frangs Mangsin epätietoisuus isänsä hengellisestä tilasta tämän kuolinhetkellä jätti häneen jälkensä. Vaikka Mangs tunnettiin kiivaana saarnaajana, niin isän kuolema vaikutti siten, ettei hänestä koskaan voinut tulla ”tulikivisaarnaajaa”, kuten hän on itse todennut.[5]

Frank Mangsin ura julistajana muokkaa

Mangs kävi Helsingissä Missionsförbundetin lähetyskoulun. Mangs osallistui Näsbyssä marraskuussa 1916 pidetylle evankelistakurssille, jonka opettajina olivat August Dahlbäck ja E. W. Lindahl.[6] Muutamia päiviä kurssin jälkeen, Mangs sai viranomaisten kirjallisen määräyksen lähteä linnoitustöihin. Vuonna 1916 hän oli ollut Virroilla Killinkoskella komennettuna linnoitustöihin. Lukiessaan majapaikassaan erään maalaistalon tuvassa Raamattua hän koki voimakkaan Jumalan puhuttelun: Jumala kehotti häntä viemään evankeliumia eteenpäin. Tuona myöhäisenä iltahetkenä hän teki päätöksen evankelistaksi lähtemisestä.[7]

Frank Mangs meni uskovien upotuskasteelle v. 1923, Pohjanlahden rannalle Alex Olovssonin kanssa.[8] Mangs aloitti evankelistan uransa Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla. Hän oli mukana muun muassa ns. Koivulahden herätyksessä. (Koivulahti kuuluu nykyään Mustasaareen.) Koivulahden lähetystalolla tungeksi väkeä Mangsin ja hänen evankelistatoverinsa Calle Sjöbergin saarnatessa. Erään kerran jopa lähetystalon lattia petti ihmisten painon alla ja vajosi puoli metriä.[9]

Vuonna 1921 Mangs päätyi Helsinkiin pitämään kokoussarjaa vapaakirkon Allianssitaloon yhdessä vapaan evankelistan Ragnar Breitholzin kanssa. Helsingissä oli tuolloin jonkinmoista hengellistä herätystä.[10] Kokoussarjan jälkeen Mangs muutti Gävleen Ruotsiin.[11] Helsingistä kuului myöhemmin huonoja uutisia: Andreaskirkon seurakunta oli joutunut kriisiin ja hajaannuksen tilaan. Mangsia pyydettiin pelastamaan seurakunta. Keväällä 1926 Mangs lupasi muuttaa Helsinkiin ja ryhtyä seurakunnan toiseksi saarnaajaksi.[12] Seuraavan talven Mangs oli kuitenkin Amerikassa. Helsinkiin muutto ei kuitenkaan pelastanut seurakuntaa, vaan se jakaantui kahtia. Mangs otti ehkä turhaankin siitä syyn niskoilleen. Hän katsoi, että hänen saarnaustyylinsä, joka ei ollut tavanomaisen helluntaisaarnaajan eikä myöskään vapaakirkollisen tyyli, vaikutti negatiivisesti asiaan. Mangs muutti jälleen Ruotsiin.

Ruotsissa Mangs oli päätynyt Gävleen ja Ruotsin Lähetysliiton toimintaan. Mangsin julistuksen sisältö ja hänen omintakeinen julistustyylinsä poikkesi siitä, mitä Lähetysliitossa tavallisesti kuultiin ja se aiheutti osassa kuulijakuntaa hämmennystä. Monet kuitenkin ymmärsivät sanoman ja tulivat nälkäisiksi ja janoisiksi. Lähetysliiton Betlehem-kirkko täyttyi ihmisistä ja monet synnintuntoon tulleet ihmiset etsivät Jumalaa.[13]

Kesällä 1923 Mangs tunsi itsensä kuolemanväsyneeksi, täysin tyhjäksi ja ajatuksettomaksi. Hän oli pettynyt itseensä siksi, että vain harvat olivat hänen kokouksissaan täyttyneet Pyhällä Hengellä. Hän oli tyytymätön sekä omaan hengelliseen tilaansa että evankelistan-toimeensa. Puhujamatka Öckeröhön Göteborgin lähelle muutti kuitenkin pian täydellisesti hänen elämänsä. Erään huvilan yläkerrassa pidetyssä rukouskokouksessa hän koki henkikasteen: Herra täytti hänet voimallisesti Pyhällä Hengellä. [14]

Mangs kiersi ahkerasti puhumassa eri puolilla Ruotsia. Myös Suomessa hän kävi pitämässä kokoussarjoja muun muassa viime sotien aikoihin Suomen Evankelilaisluterilaisen Sisälähetyssäätiön kutsumana.[15] mutta ei koskaan oppinut kunnolla suomen kieltä. Syntynyttä herätystä hoitamaan perustettiin Kansan Raamattuseura. Erityisesti hänen Norjassa 1930-luvulla pitämänsä herätyskokoukset keräsivät sankkoja kuulijajoukkoja, ja Norja koki yhden kaikkien aikojen voimakkaimmista hengellisistä herätyksistä, jonka vaikutukset tuntuvat osin vielä tänäänkin.

Norjasta takaisin Ruotsiin muutettuaan Mangs asettui asumaan Karlstadiin. Mangs koki myös avioeron, jonka jälkeen hän ei kuitenkaan avioitunut uudelleen. Mangs on kirjoittanut lukuisia uskonnollisia teoksia ruotsin kielellä, joista suurin osa on suomennettu. Mangsin synnyintalo (Mangsgården) Närpiön Ståbackan kylässä on kunnostettu kokous-, koulutus- ja juhlapaikaksi (Frank Mangs Center).

Frank Mangsilta kysyttiin usein, onko hän sukua Sune Mangsille, mutta täysin varma hän ei siitä ollut. Mahdollisesti Sune Mangsin isä oli Frank Mangsin pikkuserkku.[16]

Frank Mangsin kirjoittamia teoksia muokkaa

  • Ensimmäiset askeleet elämän tiellä. Suomentanut Pekka Lattu. Uusi lähetyskirjakauppa, 1926. Aika, 1972.
  • Mestarin tie. Gummerus, 1932.
  • Pelastuksen tie. Suomentanut Pekka Lattu. Ristin voitto, 1936. RV-kirjat, 1988, ISBN 951-606-083-8.
  • Oletko kristitty? Suomentanut Paavo Attila. Päivä, 1936.
  • Vie syvemmälle. Suomentanut Paavo Attila. Ristin voitto, 1938.
  • Uusin siivin: uutta voimaa väsyneille ihmisille. Suomentanut Paavo Attila. Ristin voitto, 1942.
  • Synti ja totuus. Suomentanut Paavo Attila. WSOY, 1942.
  • Palavin lampuin. Suomentanut Paavo Attila. Kuva ja sana, 1943.
  • Vedettömiä pilviä, Suomentanut Paavo Attila. Kuva ja sana, 1944
  • Lähteiden maa : kärsiville ja heidän ystävilleen. Suomentanut Paavo Attila. Kuva ja sana, 1944.
  • Ihmisiä taistelun helteessä. Suomentanut Elna Voipio. Kuva ja sana, 1945.
  • Hän alkoi uudelleen. Kirjapaja, 1946.
  • Poliisilyhty ja taivaanvalo. Suomentanut Lauri Öhrnberg. Ristin voitto, 1948.
  • Kristitty sielujenvoittajana. Suomen Lähetysseura, 1948.
  • Oma äitini : rohkaisevaa sanomaa äideille äideistä. Frank Mangs ... [et al.]. Kuva ja Sana, 1951
  • Tässä on tie. Otava, 1952.
  • He olivat ihmisiä. Suomentanut Lauri Öhrnberg. Ristin voitto, 1953.
  • Elämän laulu. Suomentanut Simo Talvitie. Kuva ja sana, 1954. Suomentanut Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksen seminaariryhmä ja Ritva Hartama. Päivä, 1986. ISBN 951-622-347-8.
  • Jumala on alkanut. Kuva ja sana, 1955.
  • Pelastus ja kaste. Nuorten todistus, 1961.
  • Kahden kesken : ihmisiä ja tapahtumia vuosien varrelta. Suomentanut Lauri Öhrnberg. Ristin voitto, 1971.
  • Muistoja ja ihmisiä. Suomentanut Lauri Öhrnberg. Ristin voitto, 1972, ISBN 951-605-122-7.
  • Hetkiä elämästäni Suomentanut Mirja Nippala. Ristin voitto, 1978, ISBN 951-605-526-5.
  • Sieluni laulu : Frank Mangsin muistelmat jatkuvat. Suomentanut Lauri Öhrnberg. RV-kirjat 1980, ISBN 951-605-632-6.
  • Paratiisista paratiisiin : Frank Mangsin muistelmat jatkuvat. Suomentanut Lauri Öhrnberg. RV-kirjat, 1982, ISBN 951-605-762-4
  • Toimiva elämä: muistoja, kokemuksia ja vastauksia TV:n Högst personligt -sarjan kysymyksiin. Suomentanut Lauri Öhrnberg. RV-kirjat, 1983, ISBN 951-605-772-1
  • Toimiva yhteys. Suomentanut Lauri Öhrnberg. RV-kirjat, 1985, ISBN 951-605-903-1.
  • Jumala on alkanut. Suomentanut Sakari Lintinen. Päivä, 1986, ISBN 951-622-344-3.
  • Hengellinen herätys. Suomentanut Sakari Lintinen. Päivä, 1986, ISBN 951-622-343-5
  • Oletko valmis? Suomentanut Hannele Linja-aho. Kuva ja sana, 1987, ISBN 951-9204-04-0
  • 3 näkyä. Toimittanut Leo Meller, Suomentaneet Hanna Helin, Irmeli Helin ja Marja Rantanen. Kuva ja sana, 2007. ISBN 978-951-585-177-2.
  • Pelastuksen ensi askeleet. Suomentanut Paula Erkintalo, Päivä, 2010. ISBN 978-952-475-447-7.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Talvitie, Simo, ym.: Mies Jumalan lähettämä. Ystävien kirja Frank Mangsista, Kuva ja Sana, Porvoo, 1957
  • Mangs, Frank: Hetkiä elämästäni, Ristin Voitto, 1978, ISBN 951-605-526-5
  • Mangs, Frank: Paratiisista paratiisiin, Ristin Voitto, 1982, ISBN 951-605-762-4
  • Mangs, Frank: Sieluni laulu, Ristin Voitto, 1980, ISBN 951-605-632-6

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Hetkiä elämästäni, s. 24-26.
  2. ↑ Hetkiä elämästäni, s. 27.
  3. ↑ Hetkiä elämästäni, s. 27-28.
  4. ↑ Hetkiä elämästäni, s. 27-29.
  5. ↑ Hetkiä elämästäni, s. 31-32.
  6. ↑ Hetkiä elämästäni, s. 77-78.
  7. ↑ Talvitie, s. 10-11.
    Hetkiä elämästäni, s. 84-89.
  8. ↑ Talvitie, s. 39.
  9. ↑ Talvitie, s. 14-15.
    Hetkiä elämästäni, s. 108-114.
  10. ↑ Talvitie, s. 17.
    Hetkiä elämästäni, s. 124.
  11. ↑ Talvitie, s. 38-39.
  12. ↑ Hetkiä elämästäni, s. 130-131.
  13. ↑ Hetkiä elämästäni, s. 142-148.
  14. ↑ Talvitie, s. 117-118.
    Hetkiä elämästäni, s. 167-173.
  15. ↑ Talvitie, s. 20.
  16. ↑ Hetkiä elämästäni, s. 34.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Frank_Mangs&oldid=21240264”