Fleius
Fleius (m.kreik. Φλειοῦς, Fleiūs tai Fleious, lat. Phlius) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen alue sijaitsee Neméan kunnassa noin kolme kilometriä luoteeseen nykyisestä Neméan kaupungista.
| Fleius | |
|---|---|
| Φλειοῦς | |
 Fleiuksen arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Fleius |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Neméa, Korinthia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Argolis |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Fleiuksen kaupunki sijaitsi Nemean pienen vuorten ympäröimän tasangon laidalla. Alue luettiin antiikin aikana osaksi Argolista,[1] mutta nykyisin se on Korinthiaa. Sen akropolis eli yläkaupunki oli pitkällä länteen päin laskevalla kukkukalla, joka tunnettiin nimellä Arantinos. Tasangolla virtaa Asopos-joki ja sen etelälaidalla kohoaa Karnateas (nyk. Polýfengo) -vuori. Fleiuksen kaupunkivaltion alueen pohjoispuolella sijaitsi Sikyonia, itäpuolella Kleonai, eteläpuolella muu Argolis ja länsipuolella Arkadia. Seutu tunnettiin antiikin aikana hyvänä alueena viininviljelyyn.[2][3]
Historia muokkaa
Alueen aikaisempi keskus oli Araithyrean kaupunki, joka tunnetaan myös nimellä Arantia. Se sijaitsi oletettavasti Karnateas-vuorella. Kaupunki kuitenkin hylättiin, ja asukkaat perustivat Fleiuksen noin 30 stadioninmitan päähän. Uuden kaupungin nimen sanottiin tulleen Fleiaksesta, joka oli Keisoksen poika ja Temenoksen pojanpoika.[2]
Myöhemmin Fleiuksen valtasivat Sikyonista tulleet doorilaiset. Osa alkuperäisistä asukkaista muutti Samokselle ja osa Klazomenaihin. Kaupungin hallinto oli välillä aristokraattinen ja välillä sitä hallitsivat tyrannit. Fleius osallistui persialaissottiin lähettämällä 200 sotilasta Thermopylain taisteluun ja 1 000 sotilasta Plataiain taisteluun. Peloponnesolaissodassa kaupunki oli Spartan puolella ja Argoksen vihollinen. Noin vuoteen 393 eaa. mennessä kaupungin hallinto oli ilmeisesti muuttunut demokraattisemmaksi, ja aristokraatit ajettiin maapakoon. Kaupunki pysyi kuitenkin liitossa Spartan kanssa, ja joutui heikennyttyään hyväksymään kaupunkiin spartalaisen varuskunnan.
Myöhemmin noin vuonna 383 eaa. maanpakolaiset palasivat Spartan avustuksella. Tämä johti kaupungissa sisäisiin ristiriitoihin, jolloin Sparta piiritti kaupungin vuonna 380 eaa. Seuraavana vuonna, vuoden ja kahdeksan kuukauden piirityksen jälkeen, fleiuslaiset joutuivat antautumaan, ja Spartan joukkoja johtanut Agesilaos saneli uuden perustuslain. Kaupunkiin nimitettiin nyt 100 miehen neuvosto, josta puolet oli maanpaosta palanneita ja puolet piiritettyjä. Tämän jälkeen kaupunki pysyi uskollisena Spartalle Thebaa vastaan käydyissä sodissa.[2]
Vuonna 368 eaa. demokraatit saivat arkadialaisten ja elisläisten armeijat, jotka olivat ohikulkumatkalla Isthmokselle, auttamaan itseään nousemaan takaisin valtaan. Yritys kuitenkin epäonnistui. Theba hyökkäsi kaupunkiin Sikyonin avustuksella vuonna 367 eaa., mutta fleiuslaiset torjuivat myös tämän hyökkäyksen. Hellenistisellä kaudella kaupunkia hallitsivat jälleen tyrannit, kunnes kaupunki liittyi Akhaian liittoon viimeisen tyrannin Kleonymoksen siirryttyä vapaaehtoisesti sivuun.[2]
Fleiuksesta olivat kotoisin muun muassa satyyrinäytelmien kehittäjänä pidetty näytelmäkirjailija Pratinas[2] sekä filosofit Timon, Asklepiades ja Aksiothea.
Fleiuksen kaivauksia on suorittanut American School of Classical Studies at Athens eli Yhdysvaltain arkeologinen koulu muun muassa vuosina 1924 ja 1970–1973.[3][4][5]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Pausaniaan kuvauksen mukaan Fleiuksen akropoliilla oli Hebelle tai Ganymedalle omistettu temppeli sekä Demeterille omistettu temppeli. Alempana sijaitsi Asklepioksen temppeli, teatteri, toinen Demeterin temppeli sekä agora julkisine rakennuksineen.[2]
Fleiuksen paikalla on säilynyt lähinnä rakennusten perustuksia.[2] Muun muassa teatteri on kaivettu esille.[5] Kukkulalla oleva pieni Neitsyt Marian kirkko (Panagía Rachiótissa) on mahdollisesti rakennettu Asklepioksen temppelin paikalle.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”355 Phleius”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Phlius”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Biers, William R.: Excavations at Phlius, 1924 the Prehistoric Deposits. Hesperia: The Journal of the American School of Classical Studies at Athens, Oct. - Dec., 1969, 38. vsk, nro 4, s. 443–458. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Biers, William R.: Excavations at Phlius, 1970. Hesperia: The Journal of the American School of Classical Studies at Athens, Oct. - Dec., 1971, 40. vsk, nro 4, s. 424-447. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Biers, William R.: The Theater at Phlius: Excavations 1973. Hesperia: The Journal of the American School of Classical Studies at Athens, Jan. - Mar., 1975, 44. vsk, nro 1, s. 51–68. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fleius Wikimedia Commonsissa
