Finspångin kunta
Finspångin kunta (ruots. Finspångs kommun) on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan ja Närkeen. Kunnan keskustaajama on Finspång.[3]
| Finspångin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Itä-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Itä-Götanmaa ja Närke |
| Keskustaajama | Finspång |
| Kuntakoodi | 0562 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 055,25 km² |
| Väkiluku (2022) ([2]) | 21 903 |
| – Väestötiheys | 20,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 1 055,25 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 21 903 henkeä (2022).[2]
Kunnassa sijaitsee Finspångin linna.
Teollisuushistoriaa muokkaa
Finspångissa oli jo 1500-luvun alussa pieni rautaruukki. 1600-luvun taitteessa saapui valloneja, joista Louis De Geer osti ruukin omistukseensa ja alkoi valmistaa kanuunoita ja tykinkuulia[4]. Tykkiteollisuus jatkui vuoteen 1911, mutta tilalle perustettiin pari vuotta myöhemmin Finspångs Metallverk AB, monipuolinen metallitehdas joka jalosti raudan lisäksi kuparia, messinkiä ja pronssia, myöhemmin myös alumiinia, jonka tuottajana siitä tuli kansainvälisestikin merkittävä.[5]
Finspångs Metallverk tunnettiin vuosina 1942–1969 nimellä Svenska Metallverken, kunnes se yhdistyi Grängesbergsbolagetin (TGO) kanssa yhtiöksi Gränges Essem. Työvoimapulan lievittämiseksi tehtaaseen otettiin 1960- ja 1970-luvulla paljon vierastyöläisiä, eniten Suomesta ja toiseksi eniten Jugoslaviasta[5]. Yhtiö jaettiin vuosina 1973–1974 neljään osaan, joista Finspångissa toimivat Gränges Aluminium ja Gränges Weda[6]. Alumiinituotteiden teko jatkuu paikkakunnalla nyt yritysnimellä Hydro Extrusions[7].
Finspångilainen metalliyritys oli myös Svenska Turbinfabriks AB Ljungström, joka tuli tunnetuksi lyhenteestä STAL ja sitten, fuusioiduttuaan Nackassa toimineen Lavalin höyryturbiiniyhtiön kanssa nimellä Stal-Laval. Yhtiö tuotti höyryturbiineja laivoihin ja voimalaitoksiin, myöhemmin myös ydinvoimaloihin. Myös Stal-Laval turvautui paljolti ulkomaiseen työvoimaan.[5] Turbiineja tuottaa Finspångissa nyt Siemens Energy[8].
Finspångin kuparituotteiden perinteitä jatkoi myöhemmin Grängesin tytäryhtiö Wirsbo Bruk, vuodesta 1986 Outokumpu[6] ja nykyisin Luvata.[9]
Finspångin teollisuusperinteeseen kuulu myös vuonna 1810 perustettu Reijmyren lasitehdas[10][6].
Peltoala muokkaa
Vuonna 2007 kunnassa oli 78,11 km² peltoa,[11] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[12] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 7,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Nykyinen Finspångin kunta koostuu Finspångin kauppalasta ja kolmesta entisestä maalaiskunnasta. Risingen kunta muutettiin Finspångin kauppalaksi vuonna 1942.[13]
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat:[14]
Finspångin kuntamuoto oli kauppala, ja kaksi muuta kuntaa olivat maalaiskuntia.[14]
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Finspångin kunta yhdistämällä Finspångin kauppala, Hällestad ja Hävla.[15]
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[17] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 929 | 13,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 619 | 2,9 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 408 | 6,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 16 243 | 76,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 748 Suomessa syntynyttä,[18] mikä vastasi 3,6 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 187 Suomessa syntynyttä,[19] mikä vastasi 5,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 424 kruunua.[20] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.[21]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[22]
- 0–17-vuotiaat: 19,1 %
- 18–64-vuotiaat: 57,3 %
- 65 vuotta täyttäneet: 23,6 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[23][24] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,4 | 2,6 | |
| jalostus | 50,8 | 40,5 | |
| palvelut | 45,5 | 55,5 | |
| tuntematon | 1,3 | 1,4 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 10 100 | 9 571 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 105,5 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 11 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,9 prosenttia.[25] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 171 asukasta.[25] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[26]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Finspång | 12 440 |
| 2 | Rejmyre | 900 |
| 3 | Lotorp | 701 |
| 4 | Falla | 467 |
| 5 | Sonstorp | 429 |
| 6 | Hällestad | 336 |
| 7 | Ljusfallshammar | 327 |
| 8 | Grytgöl | 263 |
| 9 | Butbro | 261 |
| 10 | Borggård | 238 |
| 11 | Igelfors | 214 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat muokkaa
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[27]
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[28]
Entiset pientaajamat muokkaa
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[29]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Finspångin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 5 | 7 | 7 | 8 | 8 | 6 | 8 | 7 | 8 | 6 | 9 | 9 | 8 | 8 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 12 | 10 | 9 | 8 | 6 | 5 | 5 | 5 | 3 | 4 | 5 | 4 | 3 | 3 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 3 | 4 | 4 | 2 | 6 | 6 | 6 | 4 | 2 | 5 | 4 | 3 | 2 | 2 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | 2 | 3 | 2 | 4 | 5 | 3 | 2 | 2 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 2 | 1 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 33 | 32 | 30 | 33 | 29 | 27 | 25 | 28 | 25 | 25 | 23 | 20 | 20 | 17 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 1 | 1 | 3 | 2 | 4 | 4 | 4 | 6 | 8 | 6 | 6 | 4 | 4 | 4 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 4 | 8 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 3 | 3 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[31] | 55 | 55 | 55 | 55 | 55 | 55 | 55 | 55 | 51 | 51 | 51 | 45 | 45 | 45 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[32]
- Risinge
- Hällestad
- Regna
- Skedevi
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[33] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Finspångs kbfd*
- Hällestad
- Regna
- Risinge
- Risinge kbfd*
- Skedevi
- Skedevi norra kbfområde*
- Skedevi södra kbfområde*
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2022 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.5.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Finspång Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Finspång Nordisk familjebok / 1800-talsutgåvan. 4. Duplikator - Folkvandringen /. Viitattu 1.8.2023.
- ↑ a b c Slavnic, Zoran: ”Finska och jugoslaviska gästarbetare i Finspång”, Finspång – en bit av folkhemmet. Sju uppsatser om ett industrisamhälle under 1900-talet, s. 106. Norrköping: Centrum för kommunstrategiska studier (CKS), Linköpings universitet, 2006. ISBN 91-89336-38-0. Artikkeli verkossa (PDF) (viitattu 2.8.2023).
- ↑ a b c Kjellberg, Anders: ”Framväxten av koncernfackligt samarbete inom metallindustrin”, Finspång – en bit av folkhemmet. Sju uppsatser om ett industrisamhälle under 1900-talet, s. 208. Norrköping: Centrum för kommunstrategiska studier (CKS), Linköpings universitet, 2006. ISBN 91-89336-38-0. Artikkeli verkossa (PDF) (viitattu 2.8.2023).
- ↑ Hydro Extrusions Finspång hydro.com. Viitattu 1.8.2023.
- ↑ Reliable gas turbines siemens-energy.com. Viitattu 2.8.2023.
- ↑ Modernization of copper mill. More energy savings for Luvata, Sweden, ABB. Viitattu 2.8.2023.
- ↑ Historia reijmyre.se. Viitattu 1.8.2023.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden inom administrativa områden 1941 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
