Finanssipolitiikka
Finanssipolitiikka (engl. fiscal policy) on valtion harjoittamaa talouspolitiikkaa julkisen kulutuksen, julkisten investointien ja niiden rahoituksen osalta. Suomessa finanssipolitiikkaa johtaa valtioneuvosto.[1] Julkisen talouden suunnitelma ja valtion talousarvio ovat finanssipolitiikan keskeiset välineet.[2]
Finanssipolitiikka ja rahapolitiikka ovat yhteiskunnan kattavan talouden eli makrotalouden välineitä, joiden avulla maan hallitus pyrkii ohjaamaan talouden kehitystä, teoriassa lähinnä elvyttämään taloutta taantumissa ja hillitsemään taloutta huippusuhdanteissa tasaisemman kehityksen aikaansaamiseksi. Finanssipolitiikan keinona on julkisen vallan tulojen ja menojen säätely, jolla säädellään kokonaiskysyntää.[1]
Eri finanssipolitiikan suuntaukset muokkaa
Elvyttävä finanssipolitiikka tarkoittaa julkisen talouden ylijäämän pienentämistä tai alijäämän, lainanoton kasvattamista. Se on käytännössä verojen alentamista ja/tai julkisten menojen kasvattamista (kuten julkisen sektorin investoinnit, kulutus ja tulonsiirrot). Julkisen sektorin kulutus sisältää esimerkiksi työvoiman koulutuksen ja työvoimasta eli ihmisistä huolen pitämisen sosiaalipalveluilla ja terveydenhuollolla.
(Elvyttävä rahapolitiikka taas tarkoittaa lähinnä korkojen alentamista, jotta yritysten kannattaisi investoida.)
Elvyttävän talouspolitiikan eräänlaisena vastakohtana kurjistava finanssipolitiikka (engl. Fiscal Austerity) pyrkii rajoittamaan julkista kulutusta ja investointeja. Kurjistava talouspolitiikka ei välttämättä hyödynnä maan julkisen talouden liikkumavaraa, joka määrittelee kyvyn toteuttaa elvyttävää talouspolitiikkaa turvallisesti ja vastuullisesti.[3]
Historiallisia suuntauksia muokkaa
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Lehtonen, Reino & Sipilä, Leea-Mari: Taloussanasto, s. 42. Taloustieto Oy, 1989. ISBN 951-628-168-0.
- ↑ Valtiovarainministeriö: Finanssipolitiikka vm.fi.
- ↑ Eri maiden taloudellista liikkumavaraa käsittelevä artikkeli, englanniksi 3.6.2015. The Economist. Viitattu 12.6.2017.