Wikipedia

Fenniarail

vuonna 2009 perustettu yksityinen, suomalainen rautateiden tavaraliikenteen operaattori

Fenniarail Oy on suomalainen yksityinen vuonna 2009 perustettu rautatieyhtiö. Yrityksen perustaminen ja liikennöinti perustuvat tavaraliikenteen avautumiseen kilpailulle vuonna 2007. Yhtiö aloitti liikennöinnin vuonna 2016. Yritys toimii kotimaisissa tavarankuljetuksissa sekä Suomen ja Venäjän välisissä junakuljetuksissa, ns. yhdysliikenteen tavarakuljetuksissa.[1] Yrityksen pääkonttori sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa.[2] Yrityksen nimi muutettiin vuonna 2014 Proxion Train Oy:stä Fennia Rail Oy:ksi ja edelleen Fenniarail Oy:ksi vuonna 2015.[3][4][5][6]

Fenniarail Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2009
Toimitusjohtaja Lauri Helke
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Suomi
Toimiala logistiikka
Tuotteet tavarankuljetus rautateillä
Henkilöstö 7
Omistaja Suomalaisia yksityishenkilöitä ja yrityksiä. Pääomistajat RP Group ja Jukka Saastamoinen.
Kotisivu www.fenniarail.fi

Yhtiön veturi saapui Kemijärvelle noutamaan ensimmäistä kuormaa Kotkan satamaan 26. heinäkuuta 2016.[7]

Historia muokkaa

Suomessa rautateiden tavaraliikenne avautui kilpailulle vuonna 2007, mikä mahdollisti VR:n ulkopuolisten rautatieoperaattoreiden markkinoilletulon.[4]

 
Fenniarailin Dr18-dieselveturi Oulun rautatieasemalla kesäkuussa 2018.

Fenniarailin edeltäjä, silloinen Proxion Train Oy teki liikennöinnin aloittamisen selvittämiseksi vuonna 2013 Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön siitä, voisivatko VR:n kilpailijat vuokrata vetureita ja veturinkuljettajia VR:ltä vai pitääkö kilpailijoiden hankkia omat veturit.[8] Vuonna 2015 Fenniarail kuitenkin päätyi keskittymään oman kaluston hankintaan, jolloin yhtiö tilasi tšekkiläiseltä CZ LOKO -yhtiöltä kolme modernisoitua dieselveturia.[9] Veturit saivat tyyppitunnuksen Dr18. Veturit ovat väriltään sinisiä.[10] Kaikki tilatut kolme veturia oli marraskuussa 2015 toimitettu Suomeen.[11] Yritys testasi ensimmäistä veturiaan syyskuun viimeisellä viikolla 2015.[12] Fenniarail tilasi edelleen kaksi uutta Dr18-veturia CZ LOKO:lta, ja ne tulivat käyttöön alkusyksystä 2017. Kuudes ja viimeinen Fenniarailin tilaama Dr18-veturi saapui Suomeen vuonna 2020, mikä tuli liikennöintikäyttöön vuoden 2021 alkupuolella.

Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi Fenniarailille toimiluvan tavarankuljetuksissa 26. maaliskuuta 2015.[13]

Vuonna 2021 Fenniarail teki toimitussopimuksen Siemensin kanssa yhden Vectron-sähköveturin toimittamisesta. Sopimukseen sisältyy optio neljästä veturista. Ne vastaavat teknisesti VR:n Sr3-vetureita.[14][15][16] Ensimmäinen veturi toimitettiin syyskuussa 2023 Hangon satamaan, josta se siirrettiin Kouvolaan.[17] Tammikuussa 2024 Fenniarail tilasi kaksi veturia lisää, ja ne toimitetaan vuonna 2026.[18]

Fenniarail huoltaa veturinsa Kotkassa, josta yritys on vuokrannut kaksi pilttuuta veturitallista.[2]

Asiakkaat ja kilpailukyky muokkaa

Fenniarail aikoo tarjota kaivos-, metsä- ja metalliteollisuudelle suoria kuljetusyhteyksiä esimerkiksi tehtailta satamiin.[19][9] Fenniarail tavoittelee kymmenen prosentin markkinaosuutta viiden vuoden kuluessa, mikä edellyttää 20 veturin kokonaisuutta.[19][20] Yrityksen kustannusrakenne on erilainen kuin kilpailijalla, mikä mahdollistaa nopean kasvun. Yrityksen dieselveturit ovat vetokykyisimpien vetureiden joukossa Suomen rautateillä.[9]

Vuonna 2016 Fenniarail solmi kuljetussopimuksen Keitele Forestin omistaman Lappi Timberin kanssa sen Kemijärven tuotantolaitoksen tuotekuljetuksista satamiin.[21]

Fenniarail ja UPM ilmoittivat toukokuussa 2017 pitkäaikaisesta raakapuun kuljetussopimuksesta.[22]

Vuonna 2018 Fenniarail aloitti Kuhmo Oy:n sahatavaroiden kuljetuksen Nurmeksesta HaminaKotkan satamiin.[23]

Fenniarail on hoitanut myös muita kuljetuksia Suomen rataverkolla, kuten vaihdekuljetuksia, vetureiden siirtoja sekä pienempiä yhdysliikennekuljetuksia.[24][25]

Vuoden 2020 Fenniarailin liikevaihto kasvoi lähes seitsemään miljoonaan euroon, ja yhtiön tulos oli plussan puolella.[26]

Suomen ja Venäjän yhdysliikenne muokkaa

Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikenne avautui kilpailulle joulukuussa 2016,[27] ja Fenniarail kuljettikin ensimmäisen yhdysliikennekuljetuksen huhtikuussa 2017. Yhtiö varautui yhdysliikenteen voimakkaaseen kasvuun investoimalla uusiin vetureihin. Veturi-investointi tuli tarpeeseen UPM:n raakapuukuljetusten myötä.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Yhtiö Fenniarail. Viitattu 7.12.2021.
  2. ↑ a b Fennia Rail huoltaa veturinsa Kotkassa. Kymen Sanomat . 13.10.2015 . Arkistoitu 23.12.2015 . Viitattu 7.2.2021.
  3. ↑ Proxion Train Oy muuttuu Fennia Rail Oy:ksi – Proxion-yhtiöiden omistus kokonaan poistunut.  Proxio . Arkistoitu 8.5.2015 . Viitattu 7.2.2021.
  4. ↑ a b VR:n kilpailija keräsi rahat - Täältä tulee Fennia Rail. Talouselämä. 13.10.2014. Arkistoitu 14.10.2014. Viitattu 7.2.2021.
  5. ↑ Rahkamo, Kimmo: Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto, s. 2. Fennia Rail, 10.9.2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.2.2021).
  6. ↑ YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä - Yrityshaku tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 10.11.2021.
  7. ↑ Korhonen, Jorma: Yksityisjuna hakee ensimmäistä puutavarakuormaa Kemijärveltä Yle Uutiset. 26.7.2016. Viitattu 3.9.2018.
  8. ↑ Kilpailuviraston tarkastajat marssivat tänään VR:ään – VR niukkasanaisena. Talouselämä. 31.1.2013. Arkistoitu . Viitattu 7.2.2021.
  9. ↑ a b c VR:n kilpailija aloittaa ensi vuonna. Talouselämä. 25.11.2014. Arkistoitu 14.1.2015. Viitattu 7.2.2021.
  10. ↑ Larvio, Antti-Jussi: Fenniarail Oy:n junat tulossa kilpaileman VR:n kanssa Haminan–Kotkan satamaan. Kymen Sanomat. 6.11.2015. Arkistoitu 14.11.2015. Viitattu 7.2.2021.
  11. ↑ Resiina - Artikkeli www.resiinalehti.fi. Viitattu 10.11.2021.
  12. ↑ Fenniarail testaa ensimmäistä tilausveturiaan ensi viikolla. Pieksämäen Lehti. 23.09.2015. Arkistoitu 23.12.2015. Viitattu 7.2.2021.
  13. ↑ Saari, Risto: Fennia Rail Oy:lle toimilupa rautateiden tavarankuljetukseen. Liikenne- ja viestintäministeriö. 26.03.2015. Viitattu 7.2.2021.
  14. ↑ Fenniarail hankkii Vectron-sähkövetureita 29.9.2022. Fenniarail. Viitattu 9.9.2023.
  15. ↑ Tasoristeys 3/2022 Resiina-lehti. Viitattu 9.9.2023.
  16. ↑ Tasoristeys 1/2023 Resiina-lehti. Viitattu 9.9.2023.
  17. ↑ Antti-Matti Hartikainen: Fenniarail’s new electric locomotive has arrived in Finland Fenniarail. 18.9.2023. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
  18. ↑ Fenniarail tilasi lisää sähkövetureita laajenevaan toimintaansa 25.1.2024. Fenniarail. Viitattu 2.2.2024.
  19. ↑ a b Heiskanen, Mirva: VR:n monopolin paha paikka: Fennia Rail aikoo ottaa 10%. Talouselämä. 25.11.2014. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 7.2.2021.
  20. ↑ VR:n kilpailijalta puuttuvat vielä asiakkaat - SS: Tavoittelee 10% osuutta. Talouselämä. 11.12.2014. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 7.2.2021.
  21. ↑ Rahkonen, Jorma: Yksityinen Fenniarail teki merkittävän kuljetussopimuksen Keitele Forestin tytäryhtiön kanssa Keskisuomalainen. 18.1.2016. Viitattu 30.10.2018.
  22. ↑ Venäjän rautatierahdit avautuivat kilpailulle – UPM siirtää tuontipuukuljetukset yksityiselle Fenniarailille Yle Uutiset. 18.5.2017. Viitattu 10.11.2021.
  23. ↑ Miksi yrittäjäksi Nurmekseen? pikes.fi. Arkistoitu 10.11.2021. Viitattu 10.11.2021.
  24. ↑ Suurin mullistus Suomen rautateille 150 vuoteen: Oletko jo nähnyt näitä syvänsinisiä vetureita? Länsiväylä. 17.6.2017. Viitattu 10.11.2021.
  25. ↑ Parikkala - T7261 (Fenniarail) @ Parikkala 03.10.2019 - J U N A L A U T A . N E T junalauta.net. Viitattu 10.11.2021.
  26. ↑ Fenniarail Oy - Taloustiedot | Suomen Asiakastieto Oy www.asiakastieto.fi. Viitattu 10.11.2021.
  27. ↑ Mattila, Risto: VR:n monopolia rautateillä puretaan pienin paloin Yle Uutiset. 15.9.2013. Viitattu 7.2.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fenniarail&oldid=22158677”