Fellmaninpuisto
Fellmaninpuisto on rakennettu Fellmanin kartanon entisille maille 1950-luvulla Lahden keskustaan.[1] Puiston koko on noin viisi hehtaaria ja sitä rajoittavat Ståhlberginkatu, Kyösti Kallion katu ja Paasikivenkatu.
Puistossa on paljon isokokoisia jaloja lehtipuita ja runsaasti muita kasveja. Puisto on peruskunnostettu vuonna 1994. Fellmaninpuistossa on leikkialue ja puiston keskellä on lampi suihkulähteineen.[2]
Lammen lähellä paljastettiin vuonna 1961 Jussi Mäntysen kolmea lentoon lähtevää joutsenta esittävä pronssipatsas Ylös kirkkauteen.[2] Saman veistoksen vuonna 1959 paljastettu valos on Turussa Puolalanmäkeä ympäröivässä Puolalanpuistossa. Turun veistoksen nimi on Joutsenet.[3]
muokkaa
- Pääartikkeli: Punavankien muistomerkki
Vuonna 1978 paljastettiin kuvanveistäjä Erkki Kannoston suurikokoinen Punavankien muistomerkki. Teos on pystytetty toukokuussa 1918 Fellmanin pellolle vangiksi joutuneiden Suomen kansanvaltuuskunnan sotilaiden ja siviilien muistoksi. Taideteos kuvaa punavankien vapautumista leiristä.[4]
Fellmanin veripelto muokkaa
- Pääartikkeli: Fellmanin pelto
Kun punaiset joukot antautuivat vuonna 1918 huhti–toukokuussa, koottiin vangiksi joutuneet Lahteen Fellmanin kartanon pellolle. Vankileiri oli Suomen suurin. Vankeja – sekä sotilaita että siviilejä – oli yli 20 000. Vangit kuljetettiin Hennalan vankileirille noin viikon kuluttua. Ennen siirtoa osa vangeista kuoli tauteihin tai nälkään, osa teloitettiin ja osa pääsi pakenemaan. Nykyinen puisto sijaitsee entisen Fellmanin pellon vankileirin alueella.[5]
Sisällissotaperformanssi muokkaa
28. huhtikuuta 2013 Fellmanin puistossa oli Fellmanin pelto - 22-tuhannen ihmisen elävä muistomerkki -niminen Kaisa Salmen performanssiteos. Performanssissa "toisinnettiin taitein keinoin sisällissodan tapahtumia".[6][7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ a b Fellmaninpuisto Lahden kaupunki. Arkistoitu 3.5.2013. Viitattu 22.5.2013.
- ↑ Jussi Mäntynen, Joutsenet 29.9.2008. Turun kaupunki. Viitattu 22.5.2013.
- ↑ Muistopatsas Punavankimuistomerkki Suomen Työväenmuseo Werstas. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 22.5.2013.
- ↑ Perkkiö, Tanja: Fellmanin veripellot 19.12.2012. Yle. Arkistoitu 25.2.2014. Viitattu 23.5.2013.
- ↑ Perkkiö, Tanja: Veripeltojen elävä muistomerkki saanut nimekkään suojelijan 6.3.2013. Yle. Viitattu 23.5.2013.
- ↑ Niinistö, Meeri: Kuvasatoa Fellmanin pellon performanssista 28.4.2013. Yle. Viitattu 23.5.2013.