Fagerstan kunta
Fagerstan kunta (ruots. Fagersta kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Fagersta.[3]
| Fagerstan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Västmanlandin lääni |
| Maakunta | Västmanland |
| Keskustaajama | Fagersta |
| Kuntakoodi | 1982 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 269,03 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 13 267 |
| – Väestötiheys | 49,3 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 269,03 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 13 267 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2022 Fagerstan kunnan asukkaista noin 23 prosentilla on suomalainen yhteys, eli he ovat joko syntyneet Suomessa tai vähintään yksi isovanhempi tai äidin tai isän isovanhempi on syntynyt Suomessa[4]. Fagerstan suomalaisten yhdistys on järjestänyt 1950-luvun puolivälistä alkaen valtakunnallisia talvi- ja kesäurheilukilpailuja sekä jokakesäistä elojuhlaa kaikille ruotsinsuomalaisille[5][6].
Fagersta oli pitkään tunnettu raskaasta metalliteollisuudestaan, joka valmisti muun muassa kovametallituotteita ja kallioporia. 1980-luvun puolivälissä Kinnevik-konserni lakkautti Fagersta Bruks -osakeyhtiön.[7]
Vuonna 2007 kunnassa oli 10,52 km² peltoa,[8] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[9] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Garage- ja punkrockyhtye The Hives on kotoisin Fagerstastalähde?.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Västanforsin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1927 Fagerstan taajaväkinen yhdyskunta. Koko kunta muutettiin vuonna 1944 Fagerstan kaupungiksi, ja se sai nimensä alueen hallitsevan työnantajan Fagersta Brukin mukaan. Samalla taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut Fagerstan kaupunkiin, mutta Västervålan maalaiskunta liitettiin tuolloin Ramnäsin maalaiskuntaan. Vuonna 1963 Ramnäs liitettiin osaksi Surahammarin maalaiskuntaa, josta Västervålan alue siirrettiin Fagerstaan jo vuonna 1967. Vuonna 1971 Fagerstan kaupunki muutettiin nykyiseksi Fagerstan kunnaksi ilman rajamuutoksia.lähde?
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[10] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 3 314 | 24,9 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 980 | 7,4 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 073 | 8,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 7 919 | 59,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 143 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 9,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 15,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 736 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 12,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 907 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 40 000 kruunua.[14]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]
- 0–17-vuotiaat: 18,8 %
- 18–64-vuotiaat: 57,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 23,6 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,1 | 1,6 | |
| jalostus | 50,5 | 46,8 | |
| palvelut | 45,2 | 48,4 | |
| tuntematon | 3,2 | 3,2 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 6 506 | 5 450 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 119,4 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 89,4 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 313 asukasta.[18] Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajama Fagersta, jossa oli 11 130 asukasta.
Entiset taajamat muokkaa
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Fagerstan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 4 | 6 | 6 | 5 | 6 | 5 | 5 | 3 | 3 | 3 | 4 | 5 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 7 | 6 | 5 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 4 | 4 | 4 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 24 | 24 | 24 | 24 | 21 | 21 | 20 | 21 | 11 | 10 | 8 | 8 | 14 | 15 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 3 | 4 | 2 | 3 | 4 | 5 | 5 | 9 | 16 | 19 | 21 | 20 | 10 | 7 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 5 | 6 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 2 | 2 | 3 | 3 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Vuoden 2010 kunnallisvaaleissa Vasemmistopuolue sai Fagerstassa suhteellisesti enemmän ääniä kuin missään muussa Ruotsin kunnassa.[23]
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Västanfors-Västervåla
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Västanfors
- Västervåla (Våla)
Kirkot muokkaa
-
Skogskapellet -
Västervålan kirkko -
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Fagersta Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Toimintasuunnitelma Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalueelle Fagerstan kunta. 5.6.2023. Viitattu 3.8.2023.
- ↑ Heini, Maija-Liisa: Kotoinen tunnelma Fagerstan suomalaisten elojuhlissa. Helsingin Sanomat, 22.08.1966, s. 3. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Leinonen, Kari: Fagerstan Elojuhlat 2015 YouTube. 2016. Viitattu 3.8.2023.
- ↑ Laitinen, Merja: Raudan imussa - suomalaisia Västmanlannin ruukkiyhdyskunnissa Sisuradio, Sveriges Radio. 3.9.2012. Viitattu 9.8.2023.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
