Eva Braun

Adolf Hitlerin puoliso

Eva Anna Paula Hitler o.s. Braun (6. helmikuuta 1912 München30. huhtikuuta 1945 Berliini) oli Adolf Hitlerin rakastajatar ja lyhytaikaisesti myös aviovaimo ennen kumppaninsa kanssa tekemäänsä kaksoisitsemurhaa. Braun oli tavannut Hitlerin työskennellessään Heinrich Hoffmanin valokuvaamossa 1930-luvulla. Braun ja Hitler alkoivat seurustella, vaikka suhde pidettiin salassa. Sittemmin he esiintyivät hieman rennommin esimerkiksi Hitlerin Berghofin huvilalla Baijerin vuorilla. Suhde on ilmeisesti ollut romanttinen ja seksuaalinen, joskin sen täsmällinen kuvailu on hankalaa lähdeaineiston ohuuden takia.

Eva Hitler
Braun Berghofissa vuonna 1942.
Braun Berghofissa vuonna 1942.
Henkilötiedot
Syntynyt6. helmikuuta 1912
Saksan keisarikunta München, Saksa
Kuollut30. huhtikuuta 1945 (33 vuotta)
Berliini, Saksa
Puoliso Adolf Hitler
Muut tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Elämänvaiheet muokkaa

Nuoruus muokkaa

Eva Braun syntyi Saksan Münchenissä 6. helmikuuta 1912.[1] Hänen isänsä oli opettajana työskennellyt Friedrich Braun ja äiti ompelijatar Franziska (o.s. Kronberger). Eva oli perheen toinen lapsi. Hänen siskojaan olivat Margaret ja Gretl. Perheellä oli suuri asunto ja oma auto. Maailmansodan jälkeinen lama ei koetellut heitä kovin paljon. Arvomaailma kotona oli konservatiivinen ja nationalistinen. Eva Braun opiskeli katolisessa luostarioppilaitoksessa Beilngiresissä ja edelleen tyttökoulussa Münchenissä. Opettajat kuvailivat häntä villiksi ja laiskaksi, muut opiskelijat hauskaksi. Braun piti urheilusta ja amerikkalaisesta populaarikulttuurista ja haaveili näyttelijän tai tanssijan urasta. Hän luki myös Karl Mayn romaaneja tulevan kumppaninsa ja aviomiehensä tavoin.[2]

Seurustelu Hitlerin kanssa muokkaa

 
Eva Braunin päiväkirja on tärkein Braunin omasta ajattelusta kertova historiallinen lähde.

Braunin vanhemmat lähettivät Evan luostarioppilaitokseen Simbachiin, jossa opiskeltiin konekirjoitusta, kotitaloutta, kirjanpitoa ja ranskaa. Vuonna 1929 hän palasi Müncheniin, josta hän löysi töitä Heinrich Hoffmanin valokuvaamossa. Braun opetteli valokuvaamista ja kuvien kehittämistä ja työskenteli samalla kassalla. Hoffmanin valokuvaamo oli tuolloin Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei, NSDAP) virallinen valokuvaamo, ja liikkeessä kävi jatkuvasti puolueen edustajia. Braunia pidettiin kauniina. Hänellä oli siniset silmät, kauniit kasvot, vaaleat hiukset ja urheilullinen vartalo. Adolf Hitler taas piti kauniista naisseurasta, ja hän ilmeisesti huomasi Braunin varhain. Ensitapaaminen oli lokakuussa 1929, jolloin Braun oli vasta 17-vuotias. Hitler oli 23 vuotta vanhempi. Hitler oli ladellut kohteliaisuuksia ja esiintyi rakastettavasti. Braun ei tosin Hitleriä ensitapaamisella tunnistanut. Joulukuussa samana vuonna Hitler lähetti Braunille signeeratun valokuvan itsestään, mistä Braunin isä ei pitänyt ollenkaan. Vuonna 1930 Hitler määräsi asianhoitajansa Martin Bormannin selvittämään, oliko Braunilla juutalaisverta. Hän alkoi kutsua Braunia mukaansa ravintoloihin, elokuvateattereihin ja huviretkille. Vanhemmilleen Braun väitti menevänsä ylitöihin. Hän kuitenkin tunsi itsensä imarrelluksi ja sai ehkä kuvan elokuvatähden elämästä Hitlerin henkivartijoineen ja autonajajineen.[2]

Kevääseen 1932 mennessä ainakin Braun uskoi kyseessä olevan jo suhteen. Hän oli hyvin rakastunut ja halusi viettää mahdollisimman paljon kahdenkeskistä aikaa Hitlerin kanssa tämän vieraillessa ajoittain Münchenissä. Toisaalta hän huomasi myös, että Hitleristä ei ajan puutteen takia voisi tulla täysin normaalia seurustelukumppania. Suhde pidettiin myös salaisena. Hitler ei halunnut tulla yhdistetyksi Brauniin julkisesti. Vuosi 1932 oli kiivas. Tuolloin käytiin valtiopäivävaalit ja osavaltiovaalit. Braunia tilanne masensi syvästi, eikä häntä pidetty muutenkaan erityisen tasapainoisena henkilönä. Elokuussa 1932 hän ampui itseään kaulaan vanhempiensa kotona. Kyseessä ei välttämättä ollut täysin vakavissaan tehty itsemurhayritys, vaan avunhuudon kaltainen teko. Jos tarkoitus oli saada Hitlerin huomio, hetkeksi se onnistuikin. Teon jälkeen Hitler ilmeisesti käsitti jonkinlaiseksi velvollisuudekseen pitää Braunista huolta, vaikka suhteesta ei tämänkään jälkeen voida puhua normaalina. Suhde jatkui Hitlerin mennessä ja tullessa usein ilmoittamatta. Braunin perhe koki tyttärensä häpäisevän heidät, kun suhde ei koskaan johtaisi normaaliin avioliittoon. Braun yritti toistamiseen itsemurhaa toukokuussa 1935 Vanodorm-lääkkeellä. Sisko löysi tuolloin tajuttoman Evan ja hälytti apua. Samalla löytyi päiväkirja, johon Braun oli kirjoittanut kokemuksistaan. Tuolloin sivut olivat täynnä merkintöjä, joissa Braun valittelee Hitlerin kylmää suhtautumista itseensä. Sisko antoi myöhemmin päiväkirjan takaisin Braunille, ja nykyisin se on Braunin ajattelun tärkein lähde.[2]

Yksityiselämä muokkaa

 
Eva Braunin ottama kuva Hitlerin ja Mussolinin tapaamisesta vuonna 1940.
 
Eva Braun ja Hitler Berghofissa.

Hitlerillä ei ollut Geli Raubalin itsemurhan jälkeen varaa muihin vastaaviin skandaaleihin. Raubal oli ollut Hitlerin aikaisempi kiinnostuksen kohde, joka oli ampunut itsensä Hitlerin asunnossa vuonna 1931. Nyt hän päätti viimein päästää Braunin osaksi yksityistä elämäänsä. Julkisesti suhdetta ei vieläkään ollut, mutta Hitler alkoi esimerkiksi soittaa Braunille päivittäin ja otti hänet mukaan Nürnbergin puoluepäiville syksyllä 1935. Vaikka Braun toivoi edelleen avioliittoa, hän sopeutui osaansa. Braun lopetti kassatyönsä valokuvaamossa mutta alkoi saada palkkaa nimellä Führerin yksityissihteeri. Hitler oli myös hankkinut hänelle oman pienen kerrostaloasunnon läheltä omaa kotiaan. Kotona oli yksi ensimmäisistä saksalaisista televisioista, ja 27-vuotislahjaksi Braun sai Volkswagenin prototyypin. Myöhemmin hän sai edelleen Mercedes-loistoauton ja sille kuljettajan. Braunin kaksi skotlanninterrieriä, Stasi ja Negus, olivat niin ikään lahjoja Hitleriltä. Braunin suhde myös isäänsä parani, ja tämä vieraili hänen kotonaan. Braun ei ollut kiinnostunut juuri lainkaan politiikasta, mutta alkoi pakottaa itseään seuraamaan sitä Hitlerin vuoksi. Sortotoimet, kuten vasemmiston nujertaminen 1933 tai pitkien puukkojen yö eivät ilmeisesti juuri häntä hetkauttaneet.[2]

Berliiniin Braun pääsi Hitlerin kutsusta vasta kaksi vuotta myöhemmin, kun tämä oli valittu valtakunnankansleriksi. Kun Hitler tapasi tärkeitä vieraita oli Braunin kuitenkin pysyttävä poissa. Hitler itse ei maininnut suhteesta edes lähipiirilleen. Julkisuuteen tarkoitetuissa valokuvissakin Braun oli Hitlerin kanssa kuvattuna sensuroitava. Yksi harvinaisista sensuroimattomista kuvista otettiin kesäolympialaisissa 1936, jossa Eva istuu siskonsa Gretlin kanssa Hitlerin takana toisella rivillä. Hitlerin kanssa aikaa viettäneet tutustuivat kuitenkin myös Brauniin.[2]

Berghofin vuoristohuvilalla Obersalzbergillä Baijerissa ilmapiiri oli hieman rennompi. Braun vietti koko suhteen ajasta noin kolmasosan ajastaan Berghofissa. Berghofissa hän alkoi etenkin ajan kanssa näyttäytyä huvilan emäntänä, ja siellä hän tapasi Hitlerin poissa ollessa naispuolisia ystäviään. Berghofin henkilökunta käytti hänestä termiä Chefin eli "pomotar". Hitlerin naisystäväksi häntä ei koskaan kutsuttu, mutta esimerkiksi huonejärjestely oli tehty siten, että Braunin ja Hitlerin makuuhuoneet olivat vierekkäin ja niitä yhdisti sisäovi. Hitlerin toiveesta lähes joka ilta katsottiin elokuvaa, jonka Braun yleensä valitsi. Usein elokuvat olivat amerikkalaisia seikkailu- tai lännenelokuvia, jotka oli sensuroitu tavalliselta saksalaiselta. Avoimia rakkaudenosoituksia ei kukaan koskaan nähnyt. Hitlerin lähipiirissä oli epäselvyyttä suhteen laadusta. Osa uskoi seksuaaliseen suhteeseen, mutta osa piti sitä puhtaan platonisena. Braun itse ei juurikaan puhunut intiimimmistä puolistaan. Albert Speer väitti Braunin kerran itkien valittaneen Hitlerin kehottaneen häntä etsimään jonkun muun, koska "hän ei enää pysty minua täyttämään". Speer tulkitsi tämän viittaavan Hitlerin olevan liian väsynyt tai kiireinen seksuaaliseen kanssakäymiseen.[2]

Braun suhtautui elämään ilmeisesti melko kevytmielisesti. Ystävilleen hän toisteli vielä pitkään sodan kuluessakin, kuinka hän aikoisi ryhtyä Hollywood-näyttelijäksi. Hän piti hauskanpidosta, kuten tanssimisesta. Hitler itse ei tanssinut, joten Braun etsi aina jonkun toisen partnerikseen. Toisin kuin monet muut Hitlerin lähipiirissä, Braun sai myös tupakoida avoimesti. Ulkonäköönsä hän suhtautui turhamaisesti. Hän oli aina vahvasti meikattu. Kynnet oli maalattu, ja hän käytti kalliita parfyymeja. Hollywood-unelmaansa liittyen hän jäljitteli usein elokuvatähtien pukeutumista. Hän saattoi vaihtaa vaatteita seitsemän kertaa päivässä, ja kampaaja kävi hänen luonaan päivittäin. Braun kävi usein myös ulkomaanmatkoilla. Kesäisin hän matkusteli Italiassa ja talvisin Alppien hiihtokeskuksilla. Hauskanpidon ohella hän harrasti valokuvaamista ja oli harrastuksessaan myös lahjakas. Harrastuksessa häntä auttoi Afgan, Leican ja Siemensin paras kalusto. Braun kuvasi esimerkiksi harvinaisia värifilmejä Berghofissa.[2]

Naimisiin meno ei koskaan kuulunut Hitlerin suunnitelmiin. Führerin oli oltava naimisissa vain Saksan kanssa. Pitämissään monologeissa hän mainitsi usein, kuinka naimisiin meno ei ollut mahdollista. Hoitaessaan velvollisuutensa Führerinä hän laiminlöisi vaimoaan ja toisaalta päinvastoin. Hänellä ei kuitenkaan ollut ilmeisesti aikeita naimisiinmenosta edes ennen johtajuuttaan. Sodan kuluessa suhde näytti silti lähenevän. Raskaiden päivien lopuksi illat vietettiin kotona. Berghofissa kului yhä enemmän aikaa, ja siitä tuli yksi Hitlerin sotilaallisista päämajoista. Esimerkiksi vuonna 1943 hän vietti Berghofissa yli kaksi kuukautta ja seuraavana vuonna jo puoli vuotta. Viimeisen kerran hän lähti Berghofista 14. heinäkuuta 1944. Kuusi päivää myöhemmin Wolfsschanzessa tehtiin Hitlerin epäonnistunut murhayritys. Hän lähetti Braunille likaantuneen univormunsa todisteeksi sallimuksen suojeluksesta. Sota näytti kuitenkin nyt yhä varmemmin menetetyltä. Hitler oli Braunin kuulleen usein sanonut sodan päättyvän "voittoon tai kuolemaan". Braun itse laati lokakuussa 1944 testamentin, jonka mukaan hän jätti omaisuutensa vanhemmilleen ja siskoilleen.[2]

Viimeiset päivät muokkaa

Huhtikuun alussa 1945 Braun muutti Berliinin Valtakunnankanslian puutarhan alla sijainneeseen bunkkeriin. Hitler oli alun perin kieltänyt häntä saapumasta, mutta ilahtui tämän saapuessa. Lähipiiri, muttei Hitler itse, yrittivät taivutella Braunia lähtemään. Lähdölle oli vielä myös konkreettisia mahdollisuuksia. Braun ei itse kuitenkaan tähän suostunut. Silminnäkijät kuvailivat häntä rauhalliseksi ja levolliseksi. Huhtikuun lopussa Hitler ilmoitti aikovansa pian tehdä itsemurhan. Braun sanoi haluavansa tehdä sen samaan aikaan, ja Hitler hyväksyi ratkaisun. Vielä viimeisellä hetkellä Hitler suostui myös Braunin pitkään toivomaan avioliittoon. Pari vihittiin bunkkerissa 29. huhtikuuta 1945. Hääseremoniaa säesti ulkoa tuleva räjähdysten kumina. Braun ehti vihkitodistusta kirjoittaessaan aloittaa nimensä useamman kerran B-kirjaimella, mutta sen yliviivattuaan hän korjasi sen muotoon Eva Hitler. Kun Braunin siskon Gretlin mies SS-upseeri Hermann Fegelein yritti pakoa, Hitler määräsi hänet teloitettavaksi. Braunilla ei ollut tähän mitään sanomista. 30. huhtikuuta Helmuth Weidling kertoi Hitlerille, että puolustusta voitaisiin jatkaa korkeintaan vuorokauden. Iltapäivällä Hitler ja Braun hyvästelivät bunkkerin asukkaat ja vetäytyivät Hitlerin toimistohuoneeseen. Noin puoli neljältä Braun puraisi rikki suussaan olleen sinihappokapselin.[2] Hitler tappoi itsensä hänen vieressään.[1] Braunin ja Hitlerin ruumiit kannettiin ylös maanpinnalle Valtakunnankanslian puutarhaan, jossa ne valeltiin bensiinillä ja sytytettiin palamaan.[2]

Kuoleman jälkeen muokkaa

Berliinin edenneet neuvostojoukot löysivät kahden ruumiin jäänteet pommikraatterista. KGB:n silloinen johtaja ja myöhempi kommunistipuolueen pääsihteeri Juri Andropov määräsi jäänteet heitettäväksi jokeen, jotta paikasta ei tulisi fasistien pyhiinvaelluskohdetta. Puna-armeija piti vain luodinreiän lävistämän kallon ja osan leukaa.[3]

Adolf Hitleristä, hänen suhteistaan ja mielentilastaan on kirjoitettu sittemmin monin tavoin, myös hänen suhteestaan Eva Brauniin. Walter C. Langer väitti hänen olleen freudilaisen psykoanalyysin perusteella halunsa tukahduttanut homoseksuaali, ja Erich Fromm väitti hänen olleen nekrofiili. Teoriat eivät kuitenkaan perustu historialliseen lähdeaineistoon. Historiallisen lähdeaineiston perusteella Hitlerillä tiedetään olleen romanttinen ja seksuaalinen suhde Braunin kanssa. Täsmällisesti tätäkään suhdetta ei ole pystytty kuvaamaan tiedon ohuuden takia.[2]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Eva Braun Encyclopaedia Britannica. Viitattu 23.4.2021. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k Markku Jokisipilä: ”Eva Braun - nainen, joka vietti elämänsä odottamalla Hitleriä”, Hitlerin kopla : 20 natsi-Saksan johtajaa. Helsinki: WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42856-6. lähde tarkemmin?
  3. Jason Daley: Hitler’s Teeth Confirm He Died in 1945 Smithsonian Magazine. Viitattu 23.4.2021. (englanniksi)

Kirjallisuutta muokkaa

  • Lambert, Angela: Eva Braunin elämä. Suomentanut Anja Meripirtti. Helsinki: WSOY, 2006.
  • Johannes Frank: Eva Braun: Ein ungewöhnliches Frauenschicksal in geschichtlich bewegter Zeit, Verlag K. W. Schütz, 1988
  • Görtemaker, Heike B.: Eva Braun: Elämä Hitlerin kanssa. Suomentanut Hanna Kjellberg. Helsinki: Otava, 2012.

Aiheesta muualla muokkaa