Eulace Peacock (27. elokuuta 1914 Dothan, Alabama, Yhdysvallat13. joulukuuta 1996 Yonkers, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen pikajuoksija ja pituushyppääjä, jonka uran huippukausi ajoittui 1930-luvun puoliväliin.

Eulace Peacockin hauta

Peacockin uran historiaa muokkaa

Peacock sivusi 6.8.1934 Oslossa silloista 100 metrin juoksun maailmanennätystä 10,3 ja voitti lajissa vuonna 1935 Yhdysvaltain mestaruuden. Hän voitti samoissa mestaruuskisoissa kultaa pituudessa ennätyksekseen jääneellä tuloksella 800 cm.[1] Peacock ei kuitenkaan voinut osallistua Berliinin vuoden 1936 kesäolympialaisiin, koska hän oli loukannut oikean takareitensä, ensin elokuussa 1935 ja uudelleen 24.4.1936, juostessaan Philadelphiassa käydyssä Penn Relays -viestijuoksutapahtumassa 4 × 100 metrin viestin ankkurina.[2] Vuosien 1940 ja 1944 kesäolympialaisia ei järjestetty toisen maailmansodan takia. Peacock ei koskaan voinut osallistua olympialaisiin.

Peacock, Owens ja kontrafaktuaalista historiaa muokkaa

Peacock ja Berliinin vuoden 1936 kesäolympialaisissa neljä kultaa (100 m, 200 m, 4 × 100 m, pituus) voittanut Jesse Owens olivat keskinäisissä kilpailuissaan sekä niiden ulkopuolella toistensa ystäviä, jotka aina kunnioittivat toisiaan. Esimerkiksi 28.3.1936 käydyssä 50 jaardin kisassa Peacock horjahti lähdössä ja Owens juoksi voittoon. Kun Owens huomasi, mitä oli tapahtunut, hän vaati kisan uudelleen juoksemista. Peacock voitti uusintalähdön, mutta ei halunnut ottaa vastaan kultamitalia.[3] On usein väitetty, että Peacock voitti ennen loukkaantumistaan Owensin seitsemän kertaa kymmenessä kohtaamisessa, mutta on esitetty myös toisenlaisia väitteitä, esimerkiksi että voitot finaaleissa, joissa molemmat kilpailivat terveinä, menivät tasan[4], tai että Owens voitti useimmat keskinäiset kohtaamiset.[5]

Owens juoksi Chicagossa 20.6.1936, alle kaksi kuukautta ennen Berliinin olympialaisia, uuden 100 metrin juoksun maailmanennätyksen 10,2. Peacockin tuloskunto 1930-luvun puolivälissä ja poisjäänti loukkaantumisen takia ovat synnyttäneet pohdintaa kontrafaktuaalisen historian näkökulmasta, miten olisi käynyt, jos Peacock olisi huippukuntoisena voinut osallistua Berliinin olympialaisiin. Eulace Peacockin hautakivessä lukee ”World's Fastest Human” ’maailman nopein ihminen’, ja hänestä on kirjoitettu artikkeli, jossa hänestä käytetään ilmausta ”history’s greatest also-ran”[6], joka viittaa suureen juoksijaan, joka ei saanut nimeään olympialaisten historiaan. Peacock suhtautui loukkaantumisensa aiheuttamaan poisjääntiin ilmentäen samaa urheiluhenkeä kuin juoksijana. Hän sanoi, että totta kai hän pettyi, mutta koko elämää ei voi käyttää sen miettimiseen, mitä olisi voinut olla.[7] Peacock toimi uransa jälkeen valmentajana, yleisurheilukilpailuiden toimitsijana sekä yrittäjänä. Hänet valittiin National Track & Field Hall of Fame -kunniagalleriaan vuonna 1987, muun muassa vuonna 1974 valitun Jesse Owensin seuraksi.[8]

Eulace Peacock populaarikulttuurissa muokkaa

Jesse Owensista kertovassa elokuvassa Race (2016) Eulace Peacockia esittää Shamier Anderson.[9]

Lähteet muokkaa

  1. Ennätykset sekä mestaruudet 1935 USATF. Viitattu 25.5.2016.
  2. Loukkaantumiset The Telegraph. Viitattu 25.5.2016.
  3. Ystävien keskinäinen kunnioitus The Telegraph. Viitattu 25.5.2016.
  4. Voittojen jakaumasta Sports Illustrated. Viitattu 25.5.2016.
  5. Voittojen jakaumasta Track & Field News. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 25.5.2016.
  6. History’s greatest also-ran The Telegraph. Viitattu 25.5.2016.
  7. Oma suhtautuminen The Telegraph. Viitattu 25.5.2016.
  8. Hall of Fame USATF. Viitattu 25.5.2016.
  9. Elokuva Race (2016) IMDB. Viitattu 25.5.2016.

Aiheesta muualla muokkaa