Eteläamerikaniibis
Eteläamerikaniibis (Theristicus caudatus)[2] on iibiksiin kuuluva laajalla alueella Etelä-Amerikassa tavattava lintulaji.
| Eteläamerikaniibis | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Pelikaanilinnut Pelecaniformes |
| Heimo: | Iibikset Threskiornithidae |
| Suku: | Eteläamerikaniibikset Theristicus |
| Laji: | caudatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Theristicus caudatus |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Eteläamerikaniibis on suurikokoinen lintu, joka voi kasvaa 71–81 cm pitkäksi. Tuntomerkkejä ovat hyvin pitkä ja alaspäinkaartuva nokka, ruosteenruskea päälaki, kellertävänruskea pää, kaula ja rinta sekä musta vatsa. Siivet ovat mustat lukuun ottamatta valkoisia sulkia siipien reunassa. Silmien iirikset ovat väriltään kirkkaanpunaiset. Nuoren eteläamerikaniibiksen pää ja kaula ovat raidalliset. Eteläamerikaniibis muistuttaa andieniibistä (Theristicus melanopis), jonka erona on harmaa juova rinnassa.[3][4]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Eteläamerikaniibikset liikkuvat yksin, pareittain tai löyhinä ryhminä savanneilla sekä avoimilla kosteilla ruohomailla vesistöjen lähellä. Laji yöpyy palmujen latvoissa. Laji pesii pieninä ryhminä ja rakentaa pesän risusta palmuihin, kallioiden rinteiden kielekkeille tai talojen katoille. Naaras munii 2 tai kolme pitkänomaista vihreää ja ruskeapilkullista munaa. Lisääntymiskausi on kostean kauden aikana. Eteläamerikaniibisten ravintoa ovat madot, hämähäkit, heinäsirkat ja liskot.[3][4][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Theristicus caudatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Arkistoitu 8.2.2018. Viitattu 12.3.2018.
- ↑ a b Steven L. Hilty,Rodolphe Meyer de Schauensee: Birds of Venezuela, s. 216. Princeton University Press, 2003. ISBN 978-0691092508. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.9.2013). (englanniksi)
- ↑ a b Thomas S. Schulenberg, Douglas F. Stotz,Daniel F. Lane,John P. O'Neill,Theodore A. Parker III: Birds of Peru, s. 638. Princeton University Press, 2010. ISBN 9781400834495. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.9.2013). (englanniksi)
- ↑ Dante Buzzetti, Silvestre Silva: Nurturing new life - nests of brazilian birds, s. 39. Editora Terceiro Nome. ISBN 8587556436. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.9.2013). (englanniksi)