Esa Saario
Esa Matti Saario (s. 22. marraskuuta 1931 Nummi) on suomalainen näyttelijä. Saario syntyi nummilaiseen pienviljelijäperheeseen. Hän aloitti opiskelun Suomen teatterikoulussa vuonna 1956. Lahjakkuutensa ansiosta hän sai Wilho Ilmarilta ja muilta koulun opettajilta luvan hypätä yhden luokan yli, ja hän valmistui koulusta kahdessa vuodessa.[1]
| Esa Saario | |
|---|---|
 Esa Saario vuonna 2021 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Esa Matti Saario |
| Syntynyt | 22. marraskuuta 1931 Nummi |
| Kansalaisuus | suomi |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso | Anja Ahtila |
| Lapset | Timo Saario |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1958– |
| Merkittävät roolit | Janne Kivivuori - Täällä Pohjantähden Alla |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Elämä ja ura muokkaa
Saario oli Suomen Kansallisteatterin näyttelijä vuodesta 1958 vuoteen 1997 saakka, jolloin jäi eläkkeelle.[1] Hän teki teatterissa toistasataa roolia, ensimmäisen vuonna 1954 ja viimeisen vuonna 2001. Näihin lukeutuivat Herra Puntilan Matti, Tartuffen Orgon (1973), Tšehovin rooli Tšehov Jaltalla -draamassa (1983), Omena putoaa -näytelmän Ventti-Ville (1987), J. K. Paasikiven rooli näytelmässä Tie talvisotaan (1989) ja Tohvelisankarin rouvan Aadolf (1997).[1][2]
Saario on esiintynyt monissa kuunnelmissa, muun muassa Yleisradion kuunnelmissa Knalli ja sateenvarjo, Noita Nokinenä -sarjan Poliisi Karhusena ja Linnunradan käsikirja liftareille vainoharhaisena androidina Marvinina.
Saarion elokuvarooleja on sosiaalidemokraattinen poliitikko Janne Kivivuori Väinö Linnan romaaneihin perustuvissa elokuvissa Täällä Pohjantähden alla (1968) ja Akseli ja Elina (1970). Saarion ensimmäisiä elokuvarooleja nähtiin muun muassa elokuvissa Sven Tuuva (1958) ja Kankkulan kaivolla (1960).
Saario on antanut äänensä lukuisiin lasten animaatioelokuviin ja -sarjoihin. Hänen tunnetuimpia ääniroolejaan ovat mm. Pienen merenneidon kuningas Triton sekä Leijonakuninkaan Mufasa.
Saario levytti 1960-luvun alussa useita lastenlauluja Maikki Länsiön kanssa, kuten muun muassa "Hottentottilaulun", joka oli Jukka Virtasen sanoittama käännöskappale norjalaisesta lastenlaulusta Visen om vesle Hoa. Vuonna 1972 hän lausui elämänohjeita "Desiderata"-kappaleessa (suom. Saukki) kuoron avustamana. Saarion ääntä on kuultu myös monissa äänikirjoissa.
Saario on ollut Suomen Näyttelijäliiton hallituksen jäsen sekä Kansallisteatterin näyttelijäyhdistyksen johtokunnassa ja Kansallisteatterin hallituksessa. [3]
Yksityiselämä muokkaa
Saarion puoliso on Anja Ahtila. Heidän poikansa on kanttori Timo Saario.[4]
Teatterirooleja muokkaa
- Viisaitten lähetystö, Prinsessa Ruusunen 1954
- Fedótik / Rode, Kolme sisarta 1956
- näyttelijä / pappi, Hamlet 1957
- Jupp, Köpenickin kapteeni 1957
- I markiisi / I runoilija / sotilas, Cyrano de Bergerac 1958
- 3. puolueen kansanedustaja, Herra Puoluesihteeri 1958
- Jesper, rosvo, Kolme iloista rosvoa 1958
- Theramenes, Hippolytoksen opettaja, Phaidra 1959
- IV kansalainen / Pindarus, Julius Caesar 1959
- Pugovitsyn, poliisi, Reviisori 1959
- Sung Jy, ritarin oppilas, Tshu Yuan 1959
- I työläinen, Miljoonavaillinki 1959
- isä / dekaani, Uninäytelmä 1959
- Naahar, Nilkkarengas 1960
- tohtori, kenraalin ystävä, Rakastunut kenraali eli Äkäpää 1960
- Pedersen, sanomalehtimies, Swedenhjelmit 1960
- herra, Täyttyneiden toiveiden maa 1960
- herra Fauqes, Ihana seikkailu 1960
- Don Sancho, Cid 1960
- laulaja, kävelevä soittoniekka, Suuri rakkaus 1960
- puutarhuri, Prinsessa Ruusunen 1960
- monsieur Marquis, kampaaja, Tiitus Tulitukka 1961
- Meri-Jussi, koulupoika, Rintatasku 1961
- Benvolio, Montaguen veljenpoika, Romeo ja Julia 1961
- Nicholas Gadsby, Pisara runoilijaa 1961
- Ruprecht, talonpojan poika, Rikottu ruukku 1961
- Argoksen vanhusten kuoron jäsen, Agamemnon 1961
- Ugo, ruhtinaan miehiä, Narri 1962
- Zépo, vihollissotilas, Huviretki sotakentälle 1962
- sotamies, Myrskylintu 1962
- kuningas, Becket eli Jumalan kunnia 1962
- Sakeus, Lea 1962
- ruumisvaununajaja, Palanut tontti 1962
- Toivo Uljas, köyhä poika, Totuuden helmi 1962
- vanha soittoniekka, Caesar ja Cleopatra 1963
- Juoppi, saarnaaja, Naisten hurmaaja 1963
- mekaanikko, Kaksi maanantaita 1963
- Vincentio, vanha pisalainen kauppias, Miten äkäpussi kesytetään 1963
- Galy Gay, irlantilainen pakkaaja, Mies on mies 1963
- arkkiviisujen laulaja / lyonilainen, Dantonin kuolema 1963
- Into Viiriäinen, Hospitaalilautakunnan jäsen, Tuntematon potilas 1964
- Malcolm, Skotlannin kuninkaan poika, Macbeth 1964
- prinsessa Grace (mies), Panttivanki 1964
- Berliinin Apostolinen Nuntius, Sijainen 1964
- Caius Gracchus, kansantribuuni, Muuttohaukat 1965
- Mickey, Jälkeen syntiinlankeemuksen 1965
- velkavanki, Jokamies 1965
- Kokol, laulaja, Jean Paul Marat'n vainoaminen ja murha Charentonin mielisairaalan potilaiden näyttelijäryhmän esittämänä herra de Saden johdolla, 1965
- asianajaja, Miss Alice 1965
- Pekka, heikkovirtainsinööri, Uudenvuodenyö 1966
- Aigisthos, Argoksen sijaishallitsija, Elektra 1966
- yleisesikunnan päällikkö, Päämajassa 1966
- sotamies Sparky, Kersantti Musgraven tanssi 1967
- Intonen (lammas), Herra johtaja 1967
- Matthews / kapteeni Eckert / Wood, Presidentin kuolema 1968
- vartija, Antigone 1968
- kapteeni, Agenttilaiva 1968
- johtaja Judas, koronkiskuri, Nyt putoaa omena 1968
- La Flèche, Clèanten palvelija, Saituri 1969
- Joas, eräs fariseus, Lea 1969
- Mäntti, Peter Pan 1969
- Peter Cauchon, Beauvaisin piispa, Pyhä Johanna 1970
- Frans, naapuri, Nuorempi veli 1970
- Francois, Naisenryöstäjät 1970
- kreivi Hufnagel, Operetti 1971
- Oskar, Wienerwaldin tarinoita 1971
- Vasili Vasiljevitsh Soljonyi, esikuntakapteeni, Kolme sisarta 1971
- Antoine, Rakas Antoine eli romutettu rakkaus 1972
- Valee, Tukkijoella 1972
- Amiens, Miten haluatte 1972
- Kortesuo, tilallinen, Anna Liisa 1972
- krouvari, Kristiina 1973
- Orgon, Tartuffe 1973
- Juhani, Niskavuoren isäntä, Niskavuoren Heta 1973
- Arje, luutnantti, Miten kalat suutelevat 1974
- useita rooleja, Johnny Johnson eli tavallisen miehen tarina 1975
- Matti Aaltonen, autonkuljettaja, Puntilan isäntä ja hänen renkinsä Matti 1975
- Haudy, upseeri, Sotilaat 1976
- Jahvetti, Koppelmäen renki, Arkielämää 1976
- Glupp / knallipäinen mies / vallankumouksellinen, Rummut yössä 1977
- kreivi, Harhatunteet 1977
- kapteeni Shotover, Särkyneiden sydänten talo 1978
- Törnskjöld, pormestari, Kanneviskaali Samuel Kröll 1978
- hoviherra Koipelin, Hyrrä 1979
- Hurttanen, pyöveli, Mitta mitasta 1979
- Thesleff, Jääkäri Ståhl 1979
- Alban herttua, Don Carlos 1981
- prospektori, Hupsu kreivitär 1981
- Johan Ludvig Heiberg, Kastematojen elämästä 1982
- Malmberg, Niiles Kustaa, Lapuan apulaispappi, Kolmekymmentä hopearahaa 1982
- Jermolinski, Taiteellisen teatterin dramaturgi, Punainen virta 1983
- Anton Tšehov, Tšehov Jaltalla 1983
- James Tyrone, Pitkä päivämatka yöhön 1984
- Karri, talonisäntä, Nummisuutarit 1984
- Nikolai, Rikottu hiljaisuus 1986
- sheriffi Talbott, Käärmeennahkatakki 1987
- Ville, Omena putoaa 1987
- kapteeni Smollett, Aarresaari 1988
- Tohtori Bradman, Hullutteleva henki 1988
- J.K.Paasikivi, Tie talvisotaan 1989
- Heroja, vanha isäntämies, Särkelä itte 1989
- nimismies, Pohjanmaa 1990
- Tsiganov, Michail Nikolajevitsh, insinööri, Barbaarit 1991
- Iisakki Kiukoo, suutarimestari, Amerikan morsian 1992
- suuriruhtinas Aleksandr Mihailovits, Sandro, Keisarin perhe ja pyhä paholainen 1993
- adjutantti, Presidentin dementia 1994
- Alonso, Napolin kuningas, Myrsky 1995
- useita rooleja, Antiikin tarinoita 1996
- Kansleri Bestuzev, Katariina Suuri 1996
- Aadolf, tilanomistaja, Tohvelisankarin rouva 1997
- Oskari, Mäntyranta se oli 1997
- Leo Fairchild, Romuauton Lady 2001
Filmografia muokkaa
Elokuvat muokkaa
Televisiosarjat muokkaa
| Vuosi | Televisiosarja | Rooli |
|---|---|---|
| 1963 | Iskelmäkaruselli | |
| 1965 | Teatterituokio | juopunut mies |
| 1966 | Susikoski | ensimmäinen poliisi |
| 1968 | Musta Pekka esittää | |
| 1969 | Siitä vaan sano... | |
| 1974 | Hulukkoset | suutari Lipponen |
| 1976 | Sosiaalityöntekijä Virtanen | Ossi Purujärvi |
| 1978 | Vetää kaikista ovista | rehtori |
| 1982 | Presidentti | J. V. Snellman |
| 1983 | Tasavallan ihmisiä | Kaitsu |
| 1988 | Vihreän kullan maa | Heimo Granqvist |
| 1993 | Tuntemattomalle jumalalle | presidentti Paasikivi |
| 1993–1994 | Viimeiset siemenperunat | Pyörähtälä |
Dubbaukset muokkaa
- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Musiikki muokkaa
Esa Saario on uransa aikana levyttänyt useita suomenkielisiä kappaleita ja lastenlauluja. Äänitteistä tunnetuimpia ovat Fred Wernerin Desiderata ja Nino Rotan Novgorodin ruusu. Lastenlauluja Saario on äänittänyt yhdessä Maikki Länsiön kanssa ja niistä tunnetuimpia ovat muun muassa Hottentottilaulu (Vesle Hoa var en hottentott) ja Ajomatka. Saario ja Länsiö ovat äänittäneet myös joululevyn vuonna 1961.[5]
| Kappale | Albumi | Säveltäjä | Vuosi |
|---|---|---|---|
| Novgorodin ruusu | Lauluja takan äärellä | Nino Rota | 1960 |
| Stenka rasin | Lauluja takan äärellä | 1960 | |
| Joululeikkejä | Kodin joululevy | P. J. Hannikainen | 1961 |
| Tonttujen jouluretki | Kodin joululevy | Sofie Lithenius | 1961 |
| Neljä kissaa ja hiiri | Hottentottilaulu | Thorbjørn Egner | 1961 |
| Ajomatka | Hottentottilaulu | Christian Hartmann | 1961 |
| Hottentottilaulu | Hottentottilaulu | Thorbjørn Egner | 1961 |
| Tahdon päästä mimmin luo | Voi hyvä tavaton! Jos silmää isket näin | 1961 | |
| Nukke nieminen | Lastenkamarin laulukirja | 1961 | |
| Suomi-marssi | Aamukampa | 1962 | |
| Monni | Liikettä saappaisiin. 1 | Toivo Kärki | 1963 |
| Kaikki muttuu | Liikettä saappaisiin. 2 | Toivo Kärki | 1963 |
| Kun vanha oli monni | Pikku Tiina ja muita marssilauluja | Toivo Kärki | 1963 |
| Rakkautta ja ruutia | Pikku Tiina ja muita marssilauluja | 1963 | |
| Joulu metsässä | Kodin joululevy 3 | Lasse Könönen | 1965 |
| Joulupukki arkityössä | Joulu metsässä | George de Godzinsky | 1965 |
| Desiderata | Muistojen 70-luku | Fred Werner | 1972 |
| Kolme pientä hiirtä | Vanhat suosikit alkuperäisäänityksinä | 1987 |
Kirjat muokkaa
Saario on kirjoittanut kaksi kirjaa[6], jotka käsittelevät Nummen murretta[7]. Kirjoista ensimmäinen, Nummilaist kiälentampaamist, kertoo murteen lisäksi muun muassa Lauri Saarion kansallissodan aikaisesta selviytymisseikkailusta ja menneiden aikojen nummilaisista riiminikkareista ja lauluntekijöistä. Toiseen kirjoista, Sana on jalkava -se menee pian ja pitkält, on kirjattu vanhaa Nummilaista murresanastoa sanakirjamaisesti. Kirja on kuvitettu aihepiiriin liittyvin kuvin. Sana on jalkava -se menee pian ja pitkält -kirjalle Saario on kirjoittanut vielä lyhyen lisävihon; Ei lisä pahitteeks ol, paitti velas ja selkään saamises.
Lisäksi Saario on ollut mukana tekemässä myös muita Nummi-Seuran julkaisemia kirjoja, joissa käsitellään Nummen paikallishistoriaa.
| Teos | Julkaisuvuosi ja -paikka | Kustantanut | Sivumäärä |
|---|---|---|---|
| Nummilaist kiälentampaamist | 2013, Nummi | Nummi-Seura | 115 |
| Sana on jalkava -se menee pian ja pitkält | 2016, Nummi | Nummi-Seura | 134 |
| Ei lisä pahitteeks ol, paitti velas ja selkään saamises | 2016, Nummi | Nummi-Seura | 30 |
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Yle Radio: Viikon taiteilija näyttelijä Esa Saario yle.fi. Arkistoitu 23.9.2013. Viitattu 21.12.2014.
- ↑ Saario Esa, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 21.12.2014.
- ↑ Näyttelijä Esa Saario, Viikon taiteilija, Yle.fi, Radio 1
- ↑ -af: Kark'kisällit ei kadu mitään. Karkkilan tienoo, 3.11.2016.
- ↑ Saario, Esa kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 23.11.2021.
- ↑ Nummi-Seura nummiseura.info. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 4.3.2019.
- ↑ Kotimaisten kielten keskus: Näyte Nummen murteesta, Kotimaisten kielten keskus Kotimaisten kielten keskus.
Aiheesta muualla muokkaa
- Esa Saario Elonetissä.
- Esa Saario Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Esa Saario Kansalliskirjaston tietokannassa