Erogeeninen alue
Erogeeninen alue on kehossa oleva alue, jonka koskettelu ja hyväily tuottaa seksuaalista mielihyvää.[1] Erogeeniset alueet ovat herkkiä kosketukselle, koska niissä on paljon sensorisia hermopäätteitä.[2] Erogeenisten alueiden koskettelusta voi seurata monimutkaisia fysiologisia reaktioita, joihin liittyy oksitosiinin erityksen lisääntyminen aivolisäkkeestä, mikä herkistää ihoa ja lisää sukuelinten tuntoherkkyyttä.[3]
Erogeenisia alueita on useimmilla naisilla esimerkiksi korvalehdissä, kaulalla, hartioissa, niskassa, kyynärtaipeissa, kainaloissa, ristiselässä, navassa, reisien sisäpinnoilla, nänneissä, varpaissa, sormissa, sukupuolielimissä sekä välilihan ja peräaukon seudulla.[3][2] Häpykieli on naisen erogeenisin alue.[2] Toinen erityisen erogeeninen kohta on G-piste emättimen etuseinämässä.[4]
Miehen erogeenisia alueita ovat sukuelimet, nännit, niska, kaula, hartiat, reisien sisäpinnat, välilihan ja peräaukon seutu, varpaat ja sormet. Peniksen pää on kaikkein erogeenisin alue.[2]
Vuonna 2013 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan erogeeniset alueet ovat lähes samat kaikilla ihmisillä sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kaikkein erogeenisimmat alueet olivat tutkimuksen mukaan sukupuolielimet, huulet, korvat, sisäreidet ja olkapäät. Sen sijaan jaloissa ei ole erogeenisia alueita.[5]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Apter, Dan & Kaimola, Kari & Väisälä, Leena (toimittaneet): Seksuaalisuus. Duodecim, 2006. ISBN 978-951-656-215-8.
Viitteet muokkaa
- ↑ Janell L. Carroll: Sexuality Now: Embracing Diversity, 3. edition, s. 154. Cengage Learning, 2009. ISBN 9780495602743. Google Book. (englanniksi)
- ↑ a b c d Erogeeniset alueet eli kumppanin kuumat paikat – 10 kysymystä Anna. 2.9.2010. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ a b Kajan, Maija (teoksessa Seksuaalisuus 2006), s. 104.
- ↑ Niina Heikkinen: Näin löydät G-pisteesi! Terve.fi. 20.11.2011. Viitattu 19.1.2021.
- ↑ Mitä tahansa teetkin, älä koske tähän kohtaan petipuuhissa - ja näitä hiplaamalla takuuekstaasi! Ilta-Sanomat. 10.9.2013. Viitattu 6.6.2017.