Erik Palmstedt
Erik Palmstedt (16. joulukuuta 1741 Tukholma – 12. kesäkuuta 1803) oli ruotsalainen arkkitehti. Häntä pidetään erityisesti kustavilaisen tyylin taitajana.
Palmstedt opiskeli kaupunginarkkitehti J. E. Carlbergin koulussa. Hänestä tuli varakaupunginarkkitehti vuonna 1773. Vuonna 1791 hän sai professorin arvonimen, ja alkoi työskennellä Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Vuonna 1802 hänet ylennettiin akatemian arkkitehtuuriosaston rehtoriksi. Vuonna 1781 Palmstedtista tuli kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen.
Ensimmäiset rakennukset Tukholmaan itsenäisenä arkkitehtina Palmstedt suunnitteli jo 19-vuotiaana. Rakennuksissa on ranskalaissävytteisiä piirteitä, ja myös vaikutteita J. F. Blondelilta ja G. M. Oppenortilta. Vuonna 1767 Palmstedt sai tehtäväkseen suunnitella yhden tärkeimmistä rakennuksistaan, Tukholman Börshusetin, joka yhdistelee kustavilaista tyyliä ja rokokoo-tyyliä.
Vuosina 1778–1780 Palmstedt teki ekskursion Roomaan ja Pariisiin, jonka aikana hän tutustui monumentaalirakennusten uusiin muotivirtauksiin. Roomassa hän tutustui myös antiikin arkkitehtuuriin. Palattuaan takaisin Ruotsiin hän alkoi työskennellä Gripsholmin linnan parissa Kustaa III:n pyynnöstä. Sen jälkeen hän muun muassa suunnitteli Uudellamaalla sijaitsevan Mustion linnan yhdessä turkulaisen Christoffer Friedrich Schröderin kanssa. Samoihin aikoihin sen rakentamisen kanssa aloitettiin myös Palmstedtin suunnitteleman Perintöruhtinaan palatsin rakennustyöt.
Vuonna 1784 Palmstedt meni naimisiin Hedvig Gustava Robsahmssonin kanssa. Heidän poikansa Carl Palmstedt työskenteli Jöns Jacob Berzeliuksen kanssa ja perusti Chalmersin teknillisen korkeakoulun.
Töitä muokkaa
- Börshuset, 1767–1778
- Hebyn linna, n. 1780
- Norrbro, 1781–1807
- Tullhuset, 1783–1790
- Mustion linna, 1783–1792
- Perintöruhtinaan palatsi, 1783–1794
- Jokioisten kartanon päärakennus, 1790-luku