Englannin maatalouden vallankumous
Englannin maatalouden vallankumous aiheutti vuosien 1690 ja 1800 välillä ennennäkemättömän maatalouden tuotannon kasvun Englannissa, kun sekä maanviljelyn että muun maataloustyön tuottavuus kasvoi. Nopean muutoksen taustalla oli 1600-luvulla alkanut kehitys, jonka juuret olivat Flanderissa.[1] Alankomaat olivat maatalouden mallimaa 1600-luvulla, mutta sodilta säästyneessä Englannissa taloudellinen toimeliaisuus näkyi jo 1600-luvun lopulla maatalouden tehostumisena, mitä voidaan sanoa maatalouden vallankumoukseksi, vaikka kehitystä jarrutti vuosien 1650–1750 välillä alhaisena pysynyt viljan hinta.[1]
Kehityksen syitä muokkaa
1700-luvulla maatalouden arvostus nousi.[1] Fysiokraatit korostivat maatalouden asemaa todellisena tuotantona. Tämä propaganda sai sivistyneistön kiinnostumaan maataloudesta ja sen harrastamisesta tuli heille huvitus.[1] Jethro Tullin (1674–1741) mukaan multa oli kasvien ravinnon lähde, ja hänen kehittämänsä rivikylvökoneen tarkoitus oli säästää multaa.[1] Kylvökoneesta tuli tärkeä kehitykselle, vaikka ei ihan Tullin perusteiden mukaan.[1] Toinen tekninen kehitysaskel oli James Smallin kehittämä valurautainen aura 1770-luvulla.[1]
Yksi muutokseen vaikuttanut tekijä oli vuoroviljely, jossa eri vuodenaikoina pelloilla kasvatettiin viljaa tai rehunaurista ja apilakasveja ja niiden sukulaisia kuten sinimailanen, herne ja papu sekä teollisuuden tarvitsemia kasveja, kuten hamppua, pellavaa ja humalaa.[2] Nauris voi kasvaa myös talvikaudella ja tekee syvät juuret nostaen kivennäisiä pintaan. Apila taas pystyy sitomaan ilmasta typpeä ja lannoittaa siten maaperää. Tämä mahdollisti tehokkaan kevyiden maiden kasvatuksen ja viljelykelpoisena pitämisen rajatuilla maatiloilla.
Viljelysmaat olivat keskiajalla sirpaloituneet, mikä hidasti kehitystä.[3] Englannissa alkoi 1600-luvun lopulla yhtenä seurauksena mainiosta vallankumouksesta ja maan omistuksen selkeytymisestä "aitausliike", jossa pientiloja yhdistettiin suuremmiksi ja yhteismaita otettiin yksityiskäyttöön.[3] Suuremmilla tiloilla oli paremmat edellytykset hankkia uusia työkaluja ja koneita.[3] Vuokraviljelijöiden motiivi viljelyn tehostamiseen oli huono, koska se johti vain verojen ja vuokrien nousuun.[3]
Suurimmat maanviljelyssä tapahtuneet muutokset ja keksinnöt muokkaa
Englannin maanviljelyn vallankumouksen taustalla oli joukko sosiaalisia, taloudellisia ja viljelytekniikan kehittymisen aiheuttamia muutoksia. Näistä merkittävimpiä olivat:
- Vuodenaikojen mukainen vuoroviljely, jossa kasvatettiin rehukasveja sen sijaan, että olisi jätetty pelto kesannolle.
- Aluksi rautakärkisen ja sitten valurautaisen auran kehittyminen niin, että sitä voitiin vetää vähemmillä härillä tai hevosilla
- Laiduntamisoikeuksien ja yleisten maiden viljelykäytön päättyminen ja maanomistusten selkeyttäminen
- Karjan parempi tuotto tehostuneessa maataloudessa suuremmilla työpanoksilla
- Kansallisten elintarvikemarkkinoiden tehostuminen sääntelyn vähentyessä
- Kehittyneemmät kulkuväylät, kuten kanavat ja myöhemmin rautatiet, laajensivat markkina-alueita
- Viljelyalueiden kasvattaminen ojittamalla ja maanraivauksella
- Eläinten ja kasvien jalostus alkoi 1700-luvulla.[4]
Vuonna 1750 maanviljelyn tuotanto kasvoi nopeammin kuin väestö. Kasvanut ruuantuotanto mahdollisti Englannin ja Walesin väestön kasvamisen 5,5 miljoonasta vuonna 1700 yli 9 miljoonan vuonna 1801. Koska maanviljelyn vallankumous vapautti työvoimaa ja mahdollisti Malthusin väestöteorian mukaisen katastrofin ohittamisen, maanviljelyn tehostumista on pidetty yhtenä teollisen vallankumouksen alkamisen syynä.
Viljan hinnan kehitys muokkaa
Viljan hinnan kehitys taittui 1750-luvulla ja hinnat pysyivät korkeina 1800-luvun puoliväliin.[5] Syynä oli osin väkiluvun kasvu ja rehuviljan kulutuksen kasvu teollisuuden ja kaupan kuljetustarpeen kasvaessa, mutta merkitystä oli myös kansakunnan vaurastumisella.[6] Viljan hinta heijastui vuokraviljelijöiden vuokriin ja maan hintaan.[6] Korkeiden hintojen vallitessa työläisten reaaliansiot laskivat ja maanviljelyn kulta-aika olikin työläisille kurjuuden aikaa, palkasta meni valtaosa ruokaan.[6] Tämä johti korvaavien ruokakasvien etsimiseen, jollaiseksi varsinkin Irlannissa tuli peruna.[6]
Maatalouden koneellistuminen teollisen vallankumouksen aikana muokkaa
Tekniikan näkökulmasta Englanti oli maatalouden mallimaa 1700-luvulta 1800-luvun puoliväliin.[3] Maatalouskoneiden rakentamisesta merkittävä osa teollista vallankumousta.[6] Vuoroviljelyn ja uusien koneiden avulla sadot alkoivat kasvaa ja alettiin kiinnittää huomiota sadonkorjuun tehostamiseen 1700-luvun lopulla.[1] Sirpillä tehtynä tähkienleikkaus oli työvoimavaltaista.[1] Andrew Meikle kehitti puimakoneen 1786. Leikkuukoneen kehitti Patrick Bell vuonna 1826.[1] Höyrykoneet alkoivat pyörittää puimakoneita 1800-luvun puolivälissä.[5]
Lähteet muokkaa
- Kero, Reino ja Kujanen, Hannu (toim.): ”Heikkonen, Esko Maatalouden tuotantotekniikan kehitys keskiajalta 1800-luvun puoliväliin”, Kivikirveestä tietotekniikkaan, tekniikan sosiaalihistoriaa kivikaudesta nykypäivään, s. 180–186. Turku: Turun yliopiston historian laitos, 1989. ISBN 951-880-296-3.