Elisabeth Cruciger
Elisabet Cruciger (Kreuziger, Kreutziger, Creutziger, o.s. von Meseritz (1505 Meseritz, Pommern, Saksa – 2. 5. 1535 Witteberg, Saksa) oli ensimmäinen protestanttinen naisvirsirunoilija. Hänen miehensä Carspar Cruciger, joka oli Martin Lutherin läheinen työtoveri ja Wittenbergin yliopiston professorina ja rehtorina. Lutherin vaimon Katarina von Boran tavoin Elisabet oli myös ollut nunna.[1]
.jpg)
Elisabeth oli syntynyt Pommerissa pohjois-saksalaiseen aatelisperheeseen. Jo lapsena hänet vietiin kouluun, luostariin Treptowiin, jossa hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan, oppi latinaa, perehtyi Raamattuun ja psalmien laulamiseen. Johannes Bugenhagenin kautta hän tutustui reformaation oppeihin ja alkoi kannattaa luterilaisen reformaation ajatuksia. Hän lähti luostarista 1522 ja muutti Wittenbergiin, jossa hän asui Johannes Bugenhagenin kotona. Siellä hän tutustui Caspar Crucigeriin ja avioitui hänen kanssaan 1524.[2] Kerrotaan, että nuori Elisabeth näki kerran unta, jossa hän saarnasi Wittenbergin kirkossa. Hänen miehensä liitti unen puolisonsa lauluihin ja arveli sen merkitsevän, että joitakin niistä vielä tullaan laulamaan jumalanpalveluksissa. Tämän tarinan mukaan Elisabeth Cruciger olisi sepittänyt useitakin lauluja, mutta vain yksi hänen virtensä tunnetaan. [3]
Virren Herr Christ, der einig Gotts Sohn Cruciger on kirjoittanut 1524, ja Martin Luther julkaisi sen laulukirjassaan Enchiridion. Se on keskeisiä reformaation ajan virsiä ja ensimmäisiä Kristus-keskeisiä reformaation ajan virsiä.[1] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa se on virsi 256" Kristus, Jumalan Poika". Virren suomensi Jakobus Finno virsikirjaan 1583. Myöhemmin sitä on uudistettu, (Elias Lönnrot 1867, Anna-Maija Raittila 1984).
Ruotsin kirkon virsikirjassa Crucigerin virrestä on kaksi versiota, virsi 36 "Suo, Kristus, armo meille", (Alkuperäisen virren 3-5 säkeistöt). Suomenkielisen tekstin on uudistanut Pekka Kivekäs 1998. Toinen versio on virsi 350 "On Kristus ollut Poika". Sen ruotsinkielisen tekstin on uudelleen kääntänyt Olov Hartman 1978[2] ja suomentanut Pekka Kivekäs 1999.
Johann Sebastian Bach on säveltänyt virren pohjalta kantaatin BWV 96 "Herr Christ, der einige Gottessohn" ja käyttänyt virren säkeistöjä myös muissakin kantaateissaan.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 124. Visby: Wessmans musikförlag AB, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)
- ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 2 Psalmerna 205-429, s. 369. Visby: Wessmans musikförlag AB, 2017. ISBN 978-91-877-052-0. (ruotsiksi)
- ↑ 256 Kristus, Jumalan Poika virsikirja.fi. Viitattu 5.5.2019.
- ↑ Cantata BWV 96 Herr Christ, der einige Gottessohn bach-cantatas.com. Viitattu 5.5.2019. (englanniksi)