Elias Tillandz

ruotsalaissyntyinen suomalainen lääkäri ja kasvitieteilijä; lääketieteen professori ja yliopiston rehtori (Turun akatemia)

Elias Tillandz (oik. Elias Erici Til-Landz, 1640, Rogberga, Småland, Ruotsi18. helmikuuta 1693, Turku) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen lääkäri, kasvitieteilijä ja yliopiston rehtori. Hän toimi lääketieteen professorina ja rehtorina Turun akatemiassa.[1]

Elias Til-Landz
Henkilötiedot
Syntynyt1640
Rogberga, Småland, Ruotsi[1]
Kuollut18. helmikuuta 1693 Turku[1]
Ammatti lääketieteen professori, yliopiston rehtori[1]
Koulutus ja ura
Tutkinnot opinnot: Turun akatemia (1659–62), Uppsalan yliopisto (1663-68), Leidenin yliopisto (1668-70; LT 1670)[1][2]
Instituutti Turun akatemia
Tutkimusalue Lääketiede ja luonnonhistoria

Elias Til-Landz syntyi vuonna 1640 Ruotsin Smoolannissa kirkkoherra Erik Tillanderin ja hänen puolisonsa (o.s. Gildemeister) lapsena.[1] Hän opiskeli ensin Turun akatemiassa vuosina 1659–1662, ja sitten Uppsalan (1663-1668) ja Leidenin yliopistossa (1668-1670). Leidenista hän valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1670. Hän työskenteli muun muassa lääketieteen professorina Turun akatemiassa (1670–1693), jona ajanjaksona hän oli kahdesti yliopiston rehtori (1676–1677 ja 1683–1684).[1][2] Hän suoritti Suomen ensimmäisen ruumiinavauksen (1686).[2][3] Hän myös julkaisi johdatuksen anatomiaan (Disputatio medica isagogicen comprehendens, 1673).[2]

Tillandz perusti Turkuun Suomen ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan (1678).[2] Hänen kuoltuaan puutarha kuitenkin rappeutui.[1]

Hänen tieteelliseen tuotantoonsa kuuluivat lääketieteen väitöskirjat (De Afrodia, Leiden 1670;[2] 1673 ja 1692) sekä ensimmäinen Suomessa laadittu kasviluettelo Catalogus plantarum prope Aboam observatorum (toisen lähteen mukaan nimenä Catalogus plantarum, tam in excultis, quam in cultis locis prope Aboam superiore aestate nasci observatarum[2]) Turun ympäristön kasveista (1673, 2. painos liitteineen 1683).[1] Teoksen toinen painos oli kuvitettu, ja siinä esitellään kasveista latinankielisten nimien lisäksi ruotsin- ja suomenkieliset nimet; osasta myös kasvupaikka ja ominaisuuksia. Til-Landz toimi myös käytännön lääkärinä Turussa ja valmisti tarvitsemiaan lääkkeitä. Siksi häntä kiinnosti suuresti kasvien soveltuminen rohdoksi.[4] Hän tutki myös Turun Kupittaan lähdeveden käyttöä sairauksien hoidossa.[2]

Nimi Tillandz juontuu merihädästä, jossa hän oli laivamatkalla Turusta Tukholmaan vähällä menettää henkensä. Hän lupasi, jos pelastuisi, ryhtyä seuraamaan Jeesusta, ja piti lupauksena. Paluumatkan hän teki maitse Haaparannan kautta ja otti nimekseen Til-Landz, 'maitse'.

Tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä pikkuplaneetta 3272 Tillandz on nimetty Elias Tillandzin mukaan.[5] Linné (1707–1778) nimesi hänen mukaansa kasvisuvun Tillandsia. Linnén nimeämä kasvisuku vieroksuu vettä.[6] Tillandzin kunniaksi on nimetty myös Elias Tillandz -palkinto, joka jaetaan vuosittain Turun BioCityssä julkaistuista merkittävistä artikkeleista.[2][7]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 919. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. a b c d e f g h i Arkistoitu kopioElias Tillandz (1640-1693) biocity.turku.fi. Arkistoitu 22.10.2017. Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
  3. Veikko Huttunen: Vuosisadat vierivät 3, s. 134
  4. Sanasto: Tillandz, Elias yrttitarha.fi.
  5. Oja, Heikki: Sibeliuksesta Tuonelaan. Aurinkokuntamme kiehtova nimistö, s. 72, 77, 105. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003. ISBN 952-5329-25-9.
  6. Niilo Ekqvist, Tillandsia-nimi kertoo merihädästä, Ykkössanomat, 27.1.2011 sivu 4
  7. Elias Tillandz -palkinto kahdelle tutkimusartikkelille (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa