Elias Erkko

suomalainen runoilija, arvostelija ja kirjallisuuden suomentaja
Tämä artikkeli käsittelee runoilija ja suomentaja Elias Erkkoa. Ministeri ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Eljas Erkko oli hänen veljenpoikansa.

Juho Elias Rudolf (Ruuto) Erkko (12. huhtikuuta 1863 Orimattila21. marraskuuta 1888 Merano, Tiroli) oli suomalainen arvostelija, runoilija ja kirjallisuuden suomentaja.[1]

Runoilija Elias (Ruuto) Erkko (1863-1888).

Erkon vanhemmat olivat talollinen Juhani Eerakkala ja Maria Kyöstilä. Hän pääsi ylioppilaaksi 1882 Jyväskylän lyseosta ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa. Elias Erkko kuoli 25-vuotiaana Meranon kylpylässä Tirolissa, jonne hän oli hakeutunut saamaan hoitoa sairastamaansa rintatautiin.[1]

Erkko oli kihloissa Hilda Aspin kanssa, johon hän oli tutustunut kuuluessaan Minna Canthin kirjallisuus- ja ystäväpiiri. Heidän kirjeenvaihtoaan on julkaistu teoksessa Hilda & Elias. Hilda Aspin ja Elias Erkon kirjeenvaihtoa vuosilta 1884–88.[1]

Runoilija J. H. Erkko sekä Päivälehden (sittemmin Helsingin Sanomat) perustaja ja päätoimittaja Eero Erkko olivat Elias Erkon vanhempia veljiä.[1]

Teoksia muokkaa

  • Pyrstötähti: kertomus. 1883
  • Elinan surma: näytelmä. 1885
  • Elinan surma ynnä muita kirjoituksia. Helsinki: Eero Erkko, 1901

Suomennoksia muokkaa

  • Rafael Hertzberg: Nordenskiöldin matkat ja retket napamerillä: nuorisolle kerrottuina. Kansanvalistus–seuran toimituksia 46. Helsinki: Kansanvalistus–seura, 1884
  • Henrik Ibsen: Kummittelijoita: kolminäytöksinen perhenäytelmä. Tampere: Hagelberg, 1886
  • Tuomas Kempiläinen: Kristuksen seuraamisesta; uusi käännös latinankielisestä alkuteoksesta De imitatione Christi tehnyt Elias Erkko. Wiipuri: Lagerspetz, 1887
  • Erik Pontoppidan: Ihon ja hiusten hoito: kansantajuisesti esitelty. Tampere: Hagelberg, 1888

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa