Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (elokuva)
Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä on vuonna 1996 valmistunut Ere Kokkosen ohjaama elokuva Arto Paasilinnan samannimisestä romaanista. Televisiossa elokuva on esitetty hieman laajempana kaksiosaisena sarjana.
| Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä | |
|---|---|
 Elokuvan juliste, Ere Kokkonen, 1996. |
|
| Ohjaaja | Ere Kokkonen |
| Käsikirjoittaja | Ere Kokkonen |
| Perustuu | Arto Paasilinnan romaaniin Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä |
| Tuottaja | Anna-Maija Kokkonen |
| Säveltäjä | Olli Ahvenlahti |
| Kuvaaja | Jari Mutikainen |
| Leikkaaja | Jyrki Keränen |
| Pääosat |
Kalevi Kahra Santeri Kinnunen Ahti Kuoppala Maija-Liisa Peuhu Susanna Mikkonen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Ere Kokkonen Oy |
| Ensi-ilta |
18. lokakuuta 1996[1] |
| Kesto | 88 min |
| Alkuperäiskieli | Suomi |
| Budjetti | 1 390 757 mk |
| Seuraaja | Hurmaava joukkoitsemurha |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Rooleissa muokkaa
| Kalevi Kahra | … | Taavetti Rytkönen |
| Santeri Kinnunen | … | Seppo Sorjonen |
| Ahti Kuoppala | … | Heikki Mäkitalo |
| Maija-Liisa Peuhu | … | Anna Mäkitalo |
| Susanna Mikkonen | … | Sorjosen kihlattu |
| Arvo Hämäläinen | … | Nimismies |
| Tapani Korhonen | … | Lestijärven 1. poliisi |
| Mauri Saikkonen | … | Lestijärven 2. poliisi |
| Seppo Mäki | … | Lääkäri Hyvärinen |
| Jari Salmi | … | Taavi Niemelä |
| Olli Ahvenlahti | … | Pianisti |
| Raimo Grönberg | … | Hotelli Tammerin porttivahti |
| Liisa Roine | … | Hotelli Tammerin tarjoilija |
| Matti Nurminen | … | Taksikuski |
Tuotanto muokkaa
Elokuvaa kuvattiin kesällä 1996 Keski-Pohjanmaan Lestijärvellä ja Kokkolassa sekä Helsingissä, Hämeenlinnassa, Tampereella ja Seinäjoella.[1]
Vastaanotto muokkaa
Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä sai kutsuvierasensi-iltansa 15. lokakuuta 1996 kuvauspaikkakuntana käytettyä Lestijärveä lähimpänä sijaitsevassa elokuvateatterissa, Kannuksen Koivussa ja tähdessä. Helsingissä se tuli ohjelmistoon kolme päivää myöhemmin.[2]
Helsingin Sanomien arvostelussa Mikael Fränti kuvaili elokuvaa Ere Kokkosen kunnianhimoiseksi yritykseksi irtautua aiemmin tekemistään Körmy- ja Turhapuro-elokuvista, mutta hänestä Kokkonen ei oikein pysty hyödyntämään Paasilinnan tekstin tarjoamia mahdollisuuksia. Fränti luonnehtii Kokkosen ohjausta sympaattiseksi mutta vanhahtavaksi, vaisuksi ja tasapaksuksi.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Palm, Eeva: Lestijärvi heräsi elokuvan tekoon. Helsingin Sanomat, 28.8.1996, s. 5. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Palm, Eeva: Kannus sai maailman ensi-illan. Helsingin Sanomat, 18.10.1996, s. 40. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Fränti, Mkael: Kaksi miestä matkalla suomalaismetsään. Ere Kokkonen ohjaa Paasilinnaa sympaattisesti mutta vanhahtavasti. Helsingin Sanomat, 12.11.1996, s. 34. Näköislehden aukeama (tilaajille).