Eläintarhanlahti
Eläintarhanlahti (ruots. Djurgårdsviken) on merenlahti Helsingin kantakaupungissa ydinkeskustassa Kallion kaupunginosassa. Se on yhteydessä avomereen Kaisaniemenlahden, Siltavuorensalmen ja Kruunuvuorenselän kautta.
Eläintarhanlahti erottaa toisistaan Siltasaaren ja Linjojen osa-alueet. Lahden etelärantaa pitkin, Siltasaaren puolella, kulkee Säästöpankinranta -niminen katu, jonka varrella sijaitsee Helsingin työväentalo. Lahden pohjoisrannalla on Tokoinrannan puistoalue ja sen takana Helsingin kaupunginteatteri. Lahden länsirannalla rautatien vieressä kulkee Kaisaniemen puistosta Kallioon johtava jalankulku- ja pyörätie. Lahdessa on venesatama, jossa on tilaa 69 veneelle.[1]
Nykyinen Eläintarhanlahti on alun perin ollut osa Töölönlahtea.[2] Nykyisin sen kuitenkin erottaa varsinaisesta Töölönlahdesta vuonna 1862 rakennettu ratapenger.[3]
Nimi Eläintarhanlahti johtuu Eläintarhan puistoalueesta, joka alun perin ulottui rautatien itäpuolellekin[4] ja käsitti myös nykyisen Tokoinrannan. Samasta syystä Tokoinrannan puistoalueen ohi kulkevalla kadulla on nimi Eläintarhantie.[4] Ruotsinkielinen nimi Djurgårdsviken esiintyi kartoissa jo 1880-luvulla, suomenkielinen nimi Eläintarhanlahti vahvistettiin vuonna 1909.[5]
Salmi, joka yhdisti Eläintarhanlahden Siltavuoren salmeen nykyisen Hakaniemen torin poikki ja erotti Siltasaaren mantereesta, täytettiin 1800-luvun lopulla. Eliel Saarisen Pro Helsingfors -suunnitelmassa vuodelta 1918 ja sen mukaisesti muutamissa myöhemmissäkin kaavaehdotuksissa ehdotettiin lisäksi koko Töölönlahden ja Eläintarhanlahden täyttämistä ja alueen muuttamista rakennusmaaksi. Aiheena olivat osittain lahden mataluus ja sen veden saastuneisuus. Ajatus kuitenkin hylättiin lopullisesti 1940-luvulla.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ Eläintarhanlahden venesatama Helsingin kaupunki. Arkistoitu 14.4.2016. Viitattu 10.2.2017.
- ↑ Kaisa Rydman: Eläintarhanlahti ja Kaisaniemenlahti: Kulttuurihistoriallinen selvitys rantojen rakentumisesta ja kehityksestä, s. 4, 6, 7. Sivulla 7 on jäljennös alueen kartasta 1870-luvulta. Vielä siinä nimi Tölöviken on merkitty niin, että se ulottuu pitkälle nykyisen Eläintarhanlahden puolelle.. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2006. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kaisa Rydman: Eläintarhanlahti ja Kaisaniemenlahti: Kulttuurihistoriallinen selvitys rantojen rakentumisesta ja kehityksestä, s. 4. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2006. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: ”Töölö, Eläintarha ja Pasila”, Helsinki ennen meitä: Vanhojen kuvien kertomaa, s. 235. Otava, 1962.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 94. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kaisa Rydman: Eläintarhanlahti ja Kaisaniemenlahti: Kulttuurihistoriallinen selvitys rantojen rakentumisesta ja kehityksestä, s. 10. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2006. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eläintarhanlahti Wikimedia Commonsissa
