Ekklesiasterion (m.kreik. ἐκκλησιαστήριον, ekklēsiastērion) oli antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa poliksen eli kaupunkivaltion ekklesian eli kansankokouksen kokouspaikkana toiminut rakennus tai ulkoilmarakennelma.[1][2][3]

Akragaan ekklesiasterionin rauniot.
Ateenan ekklesian kokoontumispaikka ja puhujankoroke (bēma) Pnyks-kukkulalla.

Ekklesiasterioneita oli sekä demokraattisesti että oligarkisesti hallituissa kaupungeissa buleuterioneiden eli neuvoston kokouspaikkojen sekä prytaneioneiden ja muiden keskeisten virkamiesten käyttämien rakennusten ohella. Arkkitehtuuriltaan ekklesiasterionit muistuttivat usein monella tapaa kreikkalaisia teattereita, ja monissa kaupungeissa teatteri myös toimi tässä tehtävässä ilman erillistä rakennusta. Ekklesiasterion-nimeä käytettiin erityisesti monissa siirtokunnissa. Ateenassa, jonka ekklesia on lajinsa tunnetuin, samassa tehtävässä käytettiin Pnyks-kukkulaa, jolle rakennettiin tätä varten rakennelmia useassa vaiheessa 400-luvulla eaa., ja 300-luvulta eaa. lähtien Dionysoksen teatteria.[2] Niistä termiä käytetään kuitenkin harvemmin.

Ekklesiasterioneita muokkaa

Ekklesiasterioneita tunnetaan ainakin seuraavista poliksista:

Lähteet muokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἐκκλησιαστήριον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b Ekklesiasterion Brill’s New Pauly. BrillOnline Reference Works. Viitattu 5.11.2018.
  3. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Ekklesiasterion”, Antiikin käsikirja, s. 145. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.