Eisriesenwelt
Eisriesenwelt (suom. Jääjättien maa) on luonnollinen kalkkikivi-jääluola Werfenissä, Itävallassa, noin 40 kilometriä etelään Salzburgista. Luola on Hochkogel-vuoren sisällä Tennen-vuoristossa Alpeilla. Se on maailman suurin jääluola: se on 42 kilometriä pitkä ja siellä vierailee vuosittain noin 200 000 turistia.
Historia muokkaa
Virallisesti luolaston löysi ensimmäisenä Anton Posselt, luonnontieteilijä Salzburgista, vuonna 1879, joskin hän tutki luolaa vain 200 metrin syvyydestä. Ennen Posseltin löytöä luolasta tiesivät vain paikalliset asukkaat, jotka eivät suostuneet tutkimaan luolaa, koska uskoivat sen olevan portti Helvettiin. Vuonna 1880 Posselt julkaisi löytönsä vuorikiipeilylehdessä, mutta raportti unohdettiin pian.
Alexander von Mörk, speleologi Salzburgista, kuului harvoihin Posseltin löydön muistaviin ihmisiin. Hän johti monia tutkimusretkiä luolastoon alkaen vuodesta 1912, ja pian muut tutkijat aloittivat omat tutkimuksensa. Von Mörk kuoli ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1914, ja hänen tuhkauurnansa on sijoitettu luolassa olevaan syvennykseen. Vuonna 1920 luotiin ensimmäiset vakiintuneet reitit luolan suulle sekä rakennettiin mökki tutkijoille. Pian sen jälkeen luolan yllättävästä suosiosta kiinnostuneita turisteja alkoi saapua. Myöhemmin vuorelle rakennettiin toinen mökki sekä polut Werfenistä ja Tänneckistä. Vuonna 1955 rakennettiin kabiinihissi, joka lyhensi 90-minuuttisen kiipeämisurakan kolmeminuuttiseksi.
Vierailu muokkaa
Luola on vuosittain avoinna 1.5. - 26.10. Lämpötila luolan sisällä on usein alle 0 astetta Celsiusta, johtuen luolan sisätilojen kylmästä ilmavirrasta, joten lämmintä vaatetusta suositellaan vierailijoille. Valokuvaaminen luolan sisällä on kielletty, jotta opastetut kierrokset sujuisivat nopeasti.
Kierros alkaa luolan sisäänkäynniltä, jatkuen "Posseltin halliin", avaraan tilaan, jonka keskellä on Posseltin torniksi kutsuttu stalagmiitti. Tornin takapuolelta löytyy luolan seinään lyöty risti, joka merkkaa Anton Posseltin tutkimusretken kaukaisinta pistettä. Ristiltä näkee suuren jääseinämän, joka kohoaa jopa 25 metrin korkeuteen. Seuraavaa jäämuodostelmaa kutsutaan Hymirin linnaksi - Hymir on jättiläinen skandinaavisessa mytologiassa - jonka vieressä stalaktiitit muodostavat jääuruiksi nimetyn monumentin.
Jääurkujen jälkeen kierros suuntaa Alexander von Mörkin katedraaliin, joka on luolan suurimpia "huoneita" ja samalla von Mörkin viimeinen leposija. Viimeinen pysähtymispiste kierroksella on Jääpalatsi kilometrin päässä luolan sisäänkäynniltä ja 400 metriä maanpinnan alapuolella. Jääpalatsilta vierailijat kääntyvät takaisin kohti luolan sisäänkäyntiä ja palaavat hieman eri reittiä takaisin luolan suuaukolle. Kierros luolassa kestää noin tunnin ja viisitoista minuuttia. .
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eisriesenwelt Wikimedia Commonsissa
- http://www.eisriesenwelt.at/en/home/html[vanhentunut linkki] (englanniksi) (saksaksi) (italiaksi)
