Eisenhüttenstadt
Eisenhüttenstadt on kaupunki Saksassa, Brandenburgin osavaltiossa Oderin rannalla, noin 100 kilometrin matkan päässä Berliinistä. Vuoden 2018 joulukuussa siellä oli 24 633 asukasta. Kaupunki tunnetaan terästehtaistaan, ja siellä toimii ArcelorMittal Eisenhüttenstadt Gmbh:n terästehdas. 13. lokakuuta 1961 asti kaupunki oli nimeltään Stalinstadt. Kaupunki sijaitsee Oderin-Spreen kanavan itäpäässä. Vastaavalla kohdalla Oderin itärannalla Puolassa sijaitsee Kłopot.
| Eisenhüttenstadt | |
|---|---|
.jpg) Eisenhüttenstadtin keskusta |
|
 vaakuna |
|
  Eisenhüttenstadt |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Brandenburg |
| Piirikunta | Oder-Spree |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Franz Balzer (SPD) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 63,40 km² |
| Korkeus | 42 m m |
| Väkiluku | 24 633[1] (31,12,2018) |
| – Väestötiheys | 535 as./km² |
Stalinistisen arkkitehtuurin ohella kaupungissa on muitakin nähtävyyksiä. Merkittävimpiä niistä ovat Fürstenbergin vanha kirkko, joka on valmistunut noin vuonna 1400, Diehloer kukkuloiden talviurheilukeskus, palokuntamuseo ja Saksan demokraattisen tasavallan arkielämää esittelevä dokumentaatiokeskus. Kulttuurielämän tärkein edustaja on vuonna 1955 avattu Friedrich Wolff -teatteri.
Historiaa muokkaa
Saksan demokraattisen tasavallan johtavan puolueen SED:n III puoluepäivillä 20. – 24. heinäkuuta 1950 tehtiin päätös terästehtaan ja siihen liittyvän asuinalueen rakentamisesta. Tehdas sai nimen "Eisenhüttenkombinat Ost", ja asuinalue, josta haluttiin tehdä ensimmäinen sosialistinen kaupunki Saksan maaperällä, sai nimen "Stalinstadt". Kaupunkia ei kuitenkaan perustettu asumattomalle seudulle, vaan paikalla on ollut asutusta jo kauan, ja noin vuodesta 1250 paikalla on sijainnut Fürstenbergin kaupunki. Lisäksi asiakirjat tuntevat alueella vuodesta 1268 sijainneen Neuzellen munkkiluostarin. Kolmikymmenvuotinen sota tuhosi seutua pahoin.
Rakennustyöt aloitettiin symbolisella ensimmäisen puun kaadolla 18. elokuuta 1950. Ensimmäiset kaupunkia koskevat suunnitelmat laati modernismia edustanut, Bauhaus -koulukuntaan kuulunut Franz Erlich. DDR:n hallitus kuitenkin hylkäsi suunnitelmat ja asemakaavan laati arkkitehti Kurt Walter Leucht. Aluksi kaupunki rakennettiin uusklassistisen stalinistisen tyylisuunnan mukaan, myöhemmin kaupunkiin rakennettiin taloja elementeistä (plattenbau).
Kaupungissa on paljon stalinistista arkkitehtuuria ja DDR:n valtiojohdon suosimien taiteilijoiden, kuten Walter Womackan töitä. Se on samankaltainen stalinistinen mallikaupunki kuin Puolan Nowa Huta ja Venäjän Magnitogorsk.
Vuonna 1988 kaupungissa oli 53 000 asukasta, mutta sittemmin asukasluku on kääntynyt laskuun. Tehtaalla oli kannattavuusvaikeuksia Saksojen yhdistyttyä ja SEV-talousyhteisön romahdettua, ja sieltä saneerattiin paljon työpaikkoja. Vuosina 1991–1992 Saksojen yhdistymisen jälkeen ihmisillä oli huoli tehtaan ja kaupungin tulevaisuudesta. Mielenosoitusten tunnuslauseena oli "Jos tehdas kuolee, kuolee kaupunki". Yksityistäminen kuitenkin takasi tehtaan ja kaupungin tulevaisuuden.
