Eino Murtorinne
Eino Johannes Murtorinne (25. marraskuuta 1930 Kiuruvesi – 15. heinäkuuta 2023 Helsinki[1]) oli suomalainen kirkkohistorioitsija ja teologi.[2]
Ura muokkaa
Murtorinteen vanhemmat olivat maanviljelijä Robert Murtorinne ja Emmi Röksä. Hän valmistui ylioppilaaksi Raudaskylän lukiosta vuonna 1950, teologian kandidaatiksi vuonna 1956 ja lisensiaatiksi vuonna 1962. Hänet vihittiin papiksi Kuopiossa vuonna 1956, minkä jälkeen hän toimi ylimääräisenä pappina Vieremällä vuosina 1956–1957 ja Iisalmen kaupunkiseurakunnassa vuonna 1957. Vuosina 1959–1962 hän oli sotilaspastorina Suomenlinnan rannikkotykistörykmentissä ja vuodesta 1962 Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian assistenttina Helsingin yliopistossa.[3][1]
Murtorinne väitteli teologian tohtoriksi 1964. Hän oli Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosenttina 1967–1972, kirkkohistorian apulaisprofessorina 1972–1975 ja uusimman ajan kirkkohistorian professorina 1975–1993.[2] Hän tutki Suomen ja Saksan kirkkojen suhteita kansallissosialismin kaudella (Risti hakaristin varjossa, Veljeyttä viimeiseen saakka) ja suomalaisen teologian historiaa 1800- ja 1900-luvuilla (Suomalainen teologia autonomian kautena, Suomen kirkon historia. Autonomian kausi 1809–1899 ja Suomen kirkon historia. Sortovuosista nykypäiviin 1900–1990).[4]
Eino Murtorinteen puoliso oli Seija Murtorinne (o.s. Heljas), jonka isä oli rovasti ja poliitikko Lennart Heljas.[3]
Teoksia muokkaa
- Papisto ja esivalta routavuosina 1899-1906. Helsingin yliopiston väitöskirja. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 68. Helsinki 1964
- Murtorinne, Eino: Taistelu uskonnonvapaudesta suurlakon jälkeisinä vuosina. Helsinki: WSOY, 1967.
- Kirkollisen kansanperinteen yleiskysely. Helsingin yliopiston Suomen kirkkohistorian laitoksen julkaisuja 1. Helsinki 1968
- Risti hakaristin varjossa: Saksan ja Pohjoismaiden kirkkojen suhteet Kolmannen valtakunnan aikana 1933-1940. Kirjayhtymä, Helsinki 1972
- Veljeyttä viimeiseen saakka: Suomen ja Saksan kirkkojen suhteet toisen maailmansodan aikana 1940-44. Kirjayhtymä, Helsinki 1975
- Jälkeen Kristuksen: Lukion kirkkohistoria. Kirjoittaneet Pentti Päivänsalo ja Eino Murtorinne. Otava 1978
- Kotimaa 1905–1980: Routavuosien kristillis-yhteiskunnallisesta lehtiyrityksestä monipuoliseksi kristilliseksi kustannusyhtiöksi. Kirjoittaneet Eino Murtorinne ja Markku Heikkilä. Kirjapaja, Helsinki 1980
- Suomalainen teologia autonomian kautena (1828-1918). Gaudeamus, Helsinki 1986
- Suomen kirkon historia 3: Autonomian kausi 1809-1899. WSOY 1992
- Suomen kirkon historia 4: Sortovuosista nykypäiviin: 1900–1990. WSOY 1995
- Kansainvälisen vastuun oppivuodet / Kirkon ulkomaanavun kehityslinjoja: Kirkon ulkomaanavun 50-vuotishistoriikki. Kirjoittaneet Eino Murtorinne, Mikko Malkavaara. Kirkon ulkomaanapu, Helsinki 1997
- Viisi vuosikymmentä kirkon keskushallintoa: Kirkon keskushallinnon synty ja kehitys vuoteen 1994. Kirkkohallitus, Helsinki 1997
- Lennart Heljas: kansainvälisesti suuntautunut poliitikko ja kirkonmies. Historiallisia tutkimuksia 231. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2006
Toimitteita muokkaa
- Kirkko suomalaisessa yhteiskunnassa 1900-luvulla. Toimittaneet Markku Heikkilä ja Eino Murtorinne. Kirjapaja, Helsinki 1977
- Arvoja etsimässä: Ajankohtaisia puheenvuoroja kristinuskon ja kulttuurin suhteista. Toimittaneet Eino Murtorinne ja T. P. Virkkunen. Kirjoittaneet Antti Alhonsaari ym. Kirjapaja, Helsinki 1978
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hannu Mustakallio: Professori Eino Murtorinne (1930–2023) in memoriam Vartija. 18.7.2023. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ a b Murtorinne, Eino hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ a b Suomen kirkon matrikkeli 1963, s. 279. Helsinki: Suomen Kirkon Pappisliitto, 1963.
- ↑ Suomi-Fakta. WSOY, 2002.
Aiheesta muualla muokkaa
- Mustakallio, Hannu: Murtorinne, Eino (1930–2023) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 27.8.2012 (päivitetty 31.7.2023). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Eino Murtorinteen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa