Edson Barboza
Edson Mendes Barboza Jr. (s. 21. tammikuuta 1986 Nova Friburgo, Rio de Janeiro) on brasilialainen höyhensarjan vapaaottelija ja entinen thainyrkkeilijä. Hän on saavuttanut thainyrkkeilyssä useita mestaruuksia kotimaassaan. Vapaaottelussa Barboza on sen sijaan voittanut Renaissance MMA:n ja Ring of Combatin kevytsarjan mestaruudet. Hän on otellut UFC:ssä vuodesta 2010 lähtien ja on ollut parhaimmillaan rankingin neljänneksi paras kevytsarjan ottelija.
| Edson Barboza | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. tammikuuta 1986 Nova Friburgo, Rio de Janeiro |
| Kansalaisuus |
 Brasilia |
| Vapaaottelija | |
| Lempinimi | Juninho |
| Aktiivisena | 2009– |
| Pituus | 180 cm |
| Paino | 66 kg |
| Painoluokka |
kevytsarja (2009–2019) höyhensarja (2020–) |
| Kätisyys | oikea |
| Taistelutyyli | thainyrkkeily, taekwondo, brasilialainen jujutsu, nyrkkeily[1] |
| Seura |
Ricardo Almeida BJJ American Top Team |
| Tilastot | |
| Ottelut | 32 |
| Voitot | 22 |
| – tyrmäyksellä | 13 |
| – luovutuksella | 1 |
| – päätöksellä | 8 |
| Tappiot | 10 |
| – tyrmäyksellä | 4 |
| – luovutuksella | 2 |
| – päätöksellä | 4 |
| Edson Barboza | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Potkunyrkkeilijä | |
| Aktiivisena | 2002–2008 |
| Taistelutyyli | thainyrkkeily |
| Tilastot | |
| Ottelut | 28 |
| Voitot | 25 |
| – tyrmäyksellä | 22 |
| – päätöksellä | 3 |
| Tappiot | 3 |
Thainyrkkeily muokkaa
Barboza alkoi harjoitella thainyrkkeilyä kahdeksanvuotiaana ja alkoi kilpailla 16-vuotiaana.[2] Hän saavutti ammattilaisena tilastot 25–3, joissa 22 voittoa tuli tyrmäyksellä ja niistä 17 päättyi ensimmäisessä erässä. Barboza voitti muun muassa kolmesti Rio de Janeiron osavaltion mestaruuden ja kahdesti Demolition Fight mestaruuden São Paolossa. Hän lopetti uransa thainyrkkeilyssä ja siirtyi vapaaotteluun managerinsa neuvosta. Brasiliassa tuona aikana thainyrkkeilijöiden oli hankala saada sponsoreita, eikä hän voinut näin siirtyä ottelemaan Japaniin K–1-turnauksiin.
Vapaaottelu muokkaa
Barboza muutti Yhdysvaltoihin tammikuussa 2009 harjoittelemaan vapaaottelua ja otteli ensi kerran 17. huhtikuuta 2009 Real Fighting Championships -organisaatiossa. Hän voitti ensimmäisen ottelunsa Aaron Steadmania vastaan ensimmäisessä erässä hyppypolvipotkulla ja lyönnein johtaneella teknisellä tyrmäyksellä.
Renaissance MMA ja Ring of Combat muokkaa
Barboza siirtyi ottelemaan Renaissance-organisaatioon ja otteli heti ensimmäisessä ottelussaan kevytsarjan mestaruudesta. Hän voitti kesäkuussa mestaruuden toisen erän tyrmäyksellä Lee Kingiä vastaan. Kaksikko kohtasi toisensa heti perään marraskuussa, jolloin Barboza puolusti ensimmäistä kertaa mestaruuttaan. Tällä kertaa hän voitti ottelun anakondakuristuksella ensimmäisessä erässä ja puolusti onnistuneesti mestaruutensa.
Helmikuussa 2010 Barboza siirtyi ottelemaan myös Ring of Combatiin, jossa hän voitti ensimmäisen ottelunsa Nabih Barakatia vastaan ensimmäisen erän tyrmäyksellä. Maaliskuussa Barboza palasi takaisin Renaissanceen puolustamaan toista kertaa mestaruuttaan Jose Figueroa vastaan. Hän voitti ottelun edellisen ottelun tapaan ensimmäisen erän tyrmäyksellä. Kesäkuussa Barboza pääsi ottelemaan toisessa Ring of Combat ottelussaan kevytsarjan mestaruudesta. Hän voitti mestaruuden ensimmäisessä erässä Marcelo Guidicia vastaan teknisellä tyrmäyksellä potkaistuaan häntä useaan kertaa jalkoihin.
UFC muokkaa
Barboza siirtyi UFC:hen 2010 ja otteli marraskuussa ensimmäisen ottelunsa Mike Lulloa vastaan UFC 123 -tapahtumassa. Hänen oli alun perin määrä otella Darren Elkinsiä vastaan, joka joutui loukkaantumisen myötä jättämään ottelun väliin.[3] Barboza voitti ottelun kolmannessa erässä teknisellä tyrmäyksellä alapotkuin, kuten edellisen ottelunsa.
2011 Barboza otteli kahdesti ja kohtasi ensin maaliskuussa ensimmäistä UFC-otteluaan käyneen Anthony Njokuanin. Barboza voitti ottelun tuomariäänin (29–28, 29–28, 29–28). Ottelu palkittiin Illan ottelu bonuksella. Toisessa ottelussa hän kohtasi kokeneemman Ross Pearsonin kotimaassaan Brasiliassa. Se oli samalla ensimmäinen kerta, kun hän otteli UFC:n pääkortilla. Elokuussa käyty ottelu päättyi Barbozan voittoon hajaäänin (29–28, 28–29, 29–28). Ottelu palkittiin Illan ottelu bonuksella.
2012 Barboza otteli jälleen kahdesti vuoden aikana, joista ensimmäinen ottelu käytiin tammikuussa Brasiliassa. Hän kohtasi Terry Etimin, joka oli sitä ennen voittanut UFC:ssä neljä Illan luovutus bonusta. Barboza voitti ottelin tyrmäyksellä kolmannessa erässä osuttuaan Etimiä päähän kierrepotkulla. Ottelu palkittiin Illan kamppailu bonuksella, sekä Illan tyrmäys bonuksella. Toukokuussa Barboza kohtasi entisen WEC:n kevytsarjan mestarin Jamie Varnerin, joka teki paluun UFC:hen sitten vuoden 2007 jälkeen. Barboza kärsi uransa ensimmäisen tappion vapaaottelussa ja samalla UFC:ssä. Hän oli sitä ennen voittanut kaikki kymmenen kamppailuaan. Ottelu päättyi teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.
2013 Barboza otteli menestyksekkäästi ja poikkeuksellisesti kolmesti. Tammikuussa hän kohtasi voittamattoman, mutta UFC:ssä ensimmäistä kertaa otelleen Lucas Martinsin Brasiliassa. Barboza voitti ottelun ensimmäisessä erässä teknisellä tyrmäyksellä lyönnein. Heinäkuussa Barboza kohtasi Rafaello Oliveiran UFC 162 -tapahtumassa, jossa käytiin myös keskisarjan mestaruuskamppailu Anderson Silvan ja Chris Weidmanin välillä. Barboza voitti oman kamppailunsa jälleen teknisellä tyrmäkäyksellä alapotkuin. Vuoden viimeisen ottelun hän kävi joulukuussa Danny Castilloa vastaan. Barboza voitti ottelun tuomariäänin (29–28, 29–28, 28–28) ja se palkittiin myös Illan kamppailu bonuksella.
2014 Barboza otteli toistamiseen kolmesti vuoden aikana, mutta aloitti vuotensa tappiolla Donald Cerronea vastaan. Huhtikuussa käyty ottelu päättyi luovutuksella ensimmäisessä erässä. Huhtikuussa Barboza palasi kuitenkin takaisin voittokantaan Evan Dunhamia vastaan, jonka hän voitti teknisellä tyrmäyksellä lähestulkoon yhtä nopeasti, kuin hävisi edellisen kamppailunsa. Marraskuussa Barboza otteli Bobby Greenia vastaan, joka oli hänen uran toinen kerta illan toisena pääotteluna. Barboza voitti ottelun tuomariäänin (30–27, 30–27, 30–27).
2015 meni hieman heikommin Barbozalla voitettuaan vain yhden ottelun kolmesta. Helmikuussa hän hävisi Michael Johnsonille tuomariäänin (28–29, 27–30, 27–30) kotimaassaan Brasiliassa. Heinäkuussa hän voitti sen sijaan Paul Felderin tuomariäänin (29–28, 29–28, 29–28). Ottelu palkittiin myös Illan kamppailu bonuksella. Joulukuussa Barbozan vuosi päättyi tappioon luovutuksella Tony Fergusonia vastaan toisessa erässä. Myös kyseinen ottelu palkittiin Illan kamppailu bonuksella.
2016 Barboza otteli kahdesti, joista ensimmäinen vastustaja oli entinen kevytsarjan mestari Anthony Pettis. Huhtikuussa käyty ottelu päättyi Barbozan voittoon tuomariäänin (29-28, 29-28, 30-27). Seuraavaksi hän kohtasi heinäkuussa entisen Strikeforcen kevytsarjan mestarin Gilbert Melendezin, joka oli aiemmin hävinnyt Pettisille. Barboza voitti ottelun tuomariäänin (30-27, 30-27, 29-28).
2017 hän jatkoi kahden ottelun verran UFC:ssä ja kohtasi ensin maaliskuussa voitokkaasti Beneil Dariushin tyrmättyään vastustajansa toisessa erässä polvipotkulla päähän. Barboza palkittiin ottelun jälkeen Illan suoritus bonuksella. Joulukuussa hän otteli Khabib Nurmagomedovia vastaan, joka oli voittamaton tilastolla 24–0 ja kevytsarjan kolmen parhaan joukkoon kuuluva ottelija. Barboza hävisi ottelun tuomariäänin (30-25, 30-25, 30-24).
2018 Barboza otteli huhtikuussa Kevin Leetä vastaan ensimmäistä kertaa illan pääotteluna UFC Fight Night: Barboza vs. Lee -tapahtumassa. Hän hävisi ottelun teknisellä tyrmäyksellä tuomarin keskeytettyä ottelun viidennessä ja viimeisessä erässä. Joulukuussa Barboza kohtasi Dan Hookerin, joka oli voittanut neljä ottelua peräkkäin. Barboza voitti ottelun kolmannessa erässä tyrmäyksellä potkaistuaan vastustajaansa takakierrepotkulla keskikehoon ja seuraten lyönneillä perään. Voiton myötä hänestä tuli eniten tyrmäyksiä kevytsarjassa tehnyt ottelija seitsemällä tyrmäyksellä.
2019 Barboza aloitti vuoden maaliskuussa ottelemalla Justin Gaethjea vastaan UFC on ESPN 2 -tapahtumassa illan pääotteluna. Barboza kuitenkin hävisi viisieräisen kamppailun ensimmäisessä erässä tyrmäyksellä. Syyskuussa hän kohtasi Paul Felderin, jonka Barboza oli voittanut aiemmin neljä vuotta sitten tuomariäänin. Tällä kertaa kaksikko kohtasi Abu Dhabissa, jossa Barboza hävisi kyseenalaisesti hajaäänin (30–27, 28–29, 27–30).
Siirtyminen höyhensarjaan (2020–) muokkaa
Joulukuussa 2019 Barboza ilmoitti ottelevansa seuraavaksi höyhensarjassa vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla, myös hänen managerinsa ilmaisi muutoksen olevan uusi haaste Barbozalle, joka on otellut koko uransa kevytsarjassa.[4] Barbozan oli aluksi määrä kohdata Josh Emmett toukokuussa 2020, mutta UFC-tapahtuman peruunnuttua Barboza otteli kaksi viikkoa myöhemmin Dan Igea vastaan, joka kuului höyhensarjan 15-parhaan joukkoon. Toukokuussa käyty kamppailu päättyi Barbozan tappioon hajaäänin (29–28, 28–29, 28–29).[5] Lokakuussa Barbozan oli määrä kohdata Sodiq Yusuffin, joka joutui jättämään kamppailun väliin loukkaantumisen vuoksi. Hänet korvasi Makwan Amirkhani.[6] Barboza voitti kamppailun tuomariäänin (30–26, 30–27, 29–28).[7]
Toukokuussa 2021 Barboza kohtasi Shane Burgosin UFC 262 -tapahtumassa. Hän voitti ottelun kolmannen erän alussa teknisellä tyrmäyksellä, kun Burgos menetti tajuntansa viiveellä Barbozan lyöntisarjan jälkeen. Kaksikon välinen ottelu palkittiin illan kamppailu bonuksella.[8] Elokuussa Barboza kohtasi entisen potkunyrkkeilijän Giga Chikadzen, joka oli voittanut kaikki kuusi otteluaa UFC:ssä. Hän hävisi ottelun teknisellä tyrmäyksellä kolmannessa erässä.[9]
Ottelutyyli muokkaa
Barbozan ottelutyyli perustuu hänen thainyrkkeily taustaansa, johon hän on lisänyt tekniikoita nyrkkeilystä ja taekwondosta. Barboza on UFC:ssä tullut tunnetuksi yhtenä parhaimmista potkijoista voitettuaan muun muassa urallaan useamman ottelun alapotkuin teknisellä tyrmäyksellä, sekä UFC:ssä ensimmäisenä kierrepotkulla johtaneella tyrmäyksellä.[10] Barboza itse kuvailee vapaaottelussa käytettyä tyyliään K–1 tyyliseksi.
Saavutukset muokkaa
Thainyrkkeily muokkaa
- GP Demolition Fight mestaruus
- Rio de Janeiron osavaltion mestaruus (kahdesti)
- Brazilian Circuit mestaruus
- Campos Open mestaruus
- Torneio Castelo das Pedras mestaruus
- Copa Ciam (kahdesti)
- Festival de Muay Thai mestaruus
- Niteroense mestaruus
- Demolition Fight mestaruus (kahdesti)
Vapaaottelu muokkaa
- Illan kamppailu (kuudesti)
- Illan tyrmäys (kerran)
- Illan suoritus (kerran)
- Eniten tyrmäyksiä kevytsarjassa (7, tasoissa Melvin Guillardin kanssa)
- Renaissance MMA
- Kevytsarjan mestaruus (kerran, puolusti kahdesti)
- Ring of Combat
- Kevytsarjan mestaruus (kerran)
Lukkopaini muokkaa
- São João da Barra mestaruus
Lähteet muokkaa
- ↑ Edson Barboza MMA-Core Viitattu 1.12.2017 (englanniksi)
- ↑ Biography (Arkistoitu – Internet Archive) edsonbarboza.com Viitattu 1.12.2017 (englanniksi)
- ↑ Darren Elkins vs. newcomer Edson Barboza planned for UFC 123 (Updated) mmajunkie.com 9.9.2010 Viitattu 14.4.2018 (englanniksi)
- ↑ Edson Barboza Weight Cut UFC Featherweight Division Team Fresh Start (Arkistoitu – Internet Archive) 31.12.2019 Viitattu 27.7.2020 (englanniksi)
- ↑ UFC on ESPN 8 results: Dan Ige extends streak in Edson Barboza's featherweight debut mmajunkie.usatoday.com 16.5.2020 Viitattu 27.7.2020 (englanniksi)
- ↑ Sodiq Yusuff out, Edson Barboza meets Makwan Amirkhani on UFC's Oct. 10 card mmajunkie.usatoday.com 27.9.2020 Viitattu 11.10.2020 (englanniksi)
- ↑ UFC Fight Island 5 Results: Edson Barboza Works Makwan Amirkhani in Decision Win cagesidepress.com 10.10.2020 Viitattu 11.10.2020 (englanniksi)
- ↑ UFC 262 bonuses: New champ Charles Oliveira banks $75k for Michael Chandler knockout mmafighting.com 16.5.2021 Viitattu 29.8.2021 (englanniksi)
- ↑ UFC Vegas 35 Results: Giga Chikadze Wins Battle of Strikers with Knockout of Edson Barboza cagesidepress.com 29.8.2021 Viitattu 29.8.2021 (englanniksi)
- ↑ SHERDOG’S TOP 10: STRONGEST KICKERS sherdog.com Viitattu 16.4.2018 (englanniksi)