Edith Cavell
Edith Cavell (4. joulukuuta 1865 – 12. lokakuuta 1915) oli englantilainen sairaanhoitaja.[1]
Edith Cavell syntyi Norfolkissa, Englannissa ja opiskeli sairaanhoitajaksi Lontoon kuninkaallisessa sairaalassa. 1907 hän siirtyi Brysseliin, Belgiaan. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa Punainen Risti otti sairaalan käyttöönsä. Cavellin kerrotaan auttaneen yli 200 sotilasta pakenemaan saksalaisten miehittämästä Belgiasta puolueettomiin Alankomaihin.[1]
Vuonna 1915 Cavell saatiin kiinni ja tuomittiin sotaoikeudessa kuolemaan. Cavell ei puolustanut itseäänlähde? ja hänet teloitettiin ampumalla. Cavellin ruumis tuotiin sodan jälkeen vuonna 1919 sotilassaattueessa takaisin Britanniaan ja Cavellille pidettiin muistotilaisuus Westminster Abbeyssa.[1]
Edith Cavellin tapaus sai suurta huomiota ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Hän sai erityisesti Britanniassa sankarin maineen ja hänen tarinaansa hyödynnettiin runsaasti brittiläisessä sotapropagandassa. Propagandatarkoitusten vuoksi useat Cavellia ja hänen kohtaloaan kuvaavat varhaiset kuvaukset eivät ole historiallisesti tarkkoja.[1]
Vuonna 1933 valmistui yhdysvaltalainen Nurse Edith Cavell -niminen elokuva, joka kertoo tosipohjaisen melodraaman sairaanhoitajasta Belgiassa ensimmäisen maailmansodan aikana.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Nurse Edith Cavell and the British World War One propaganda campaign BBC. Viitattu 4.7.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Huomiota herättänyt sotaelokuva. Cavell-filmi, joka on kielletty Englannissa eikä myöskään ole vielä päässyt mannermaalle, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 18.03.1928, nro 12, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot