Duke Ellington

Edward Kennedy ”Duke” Ellington (29. huhtikuuta 1899 Washington DC – 24. toukokuuta 1974 New York) oli yhdysvaltalainen jazzsäveltäjä, pianisti ja yhtyeenjohtaja. Duke Ellington oli jazzin suuri voimahahmo 1920-luvulta 1960-luvulle asti. Hänellä oli monia menestyskappaleita, esimerkiksi ”Mood Indigo” (1930), ”Rockin’ in Rhythm” (1931), ”Sophisticated Lady” (1933), ”Caravan” (1936, säveltänyt Juan Tizol), ”Take the ’A’ Train” (1941, sanat ja musiikki: Billy Strayhorn) ja ”Satin Doll” (1953).

Duke Ellington
Ellington 1940-luvulla
Henkilötiedot
Syntynyt	29. huhtikuuta 1899 Washington DC, Yhdysvallat
Kuollut	24. toukokuuta 1974 (75 vuotta) New York, New York, Yhdysvallat
Ammatti	yhtyeenjohtaja, pianisti, säveltäjä
Muusikko
Taiteilijanimi	Duke Ellington
Aktiivisena	1914–1974
Tyylilajit	jazz, big band, swing
Soittimet	piano
Levy-yhtiöt	Columbia Records, Decca Records ja Philips Records
Aiheesta muualla
Kotisivut
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Ellington oli musiikin osalta kokeilija, ja hän levytti myös John Coltranen ja Charles Mingusin kanssa. Ellingtonin elämäntyö vaikuttaa musiikkiin edelleen. Hänelle myönnettiin vuonna 1969 Yhdysvalloissa Presidential Medal of Freedom ja vuonna 1973 Ranskan kunnialegioonan ansiomerkki. Ne ovat maiden korkeimmat siviiliansiomerkit.

Elämä ja ura

Ellington vuonna 1971

Ellington sävelsi 1920- ja 1930-luvuilla usein managerinsa Irving Millsin kanssa, kunnes heidän välinsä katkesivat 1930-luvun loppupuolella. Billy Strayhornista tuli Ellingtonin työtoveri, tosin häntä ei aina mainittu kappaleiden tekijänä, vuodesta 1940 Strayhornin kuolemaan 1960-luvun keskivaiheille asti.

Ellington sävelsi aina yhtyeensä muusikkojen taitoja ajatellen. Yhtyeeseen kuuluivat Johnny Hodges, Bubber Miley, Joe ”Tricky Sam” Nanton, Barney Bigard, Ben Webster, Harry Carney, Sonny Greer, Otto Hardwick ja Wellman Braud. Monet muusikot pysyttelivät Ellingtonin mukana vuosikymmeniä.

Ellington aloitti soittamisen Washington, DC:ssä teini-iässä. Myöhemmin hän perusti yhtyeen The Wasthingtonians, jonka hän siirsi New Yorkiin vuonna 1923. Ellington ja The Wasthingtonians soittivat monissa newyorkilaisissa klubeissa ja kiersivät New Englandia tanssiyhtyeenä ennen ensimmäistä suurta läpimurtoaan vuonna 1927. Ellingtonille tarjottiin työtä vakituisena yhtyeenä maineikkaassa Cotton Clubissa. Duke Ellington and his Jungle Band -yhtye tunnettiin laajalti Yhdysvalloissa Cotton Clubilta lähetettyjen säännöllisten radiolähetysten ansiosta.

Ellington saattoi säveltää eri tyylilajeja edustavaa musiikkia tanssiteatterinäytöksiin kuten myös yhtyeen omiin esiintymisiin. Ne sisälsivät paljon musiikillista kokeilua. Lopettaessaan soittamisen Cotton Clubilla vuonna 1931 Ellington oli Yhdysvaltojen tunnetuimpia afroamerikkalaisia. Hän levytti säännöllisesti usealle levy-yhtiölle ja esiintyi elokuvissa. Ellington kiersi yhtyeensä kanssa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Lisäksi hän teki 1960-luvulla kiertueen, joka ulottui lähes ympäri maailman.

Jotkut Ellingtonin muusikoista, kuten Jimmy Blanton, vaikuttivat jazzin kehitykseen sinä lyhyenä aikana, jonka he soittivat Ellingtonin orkesterissa.

Ellington sävelsi myös elokuvamusiikkia, esimerkiksi elokuvaan Black and Tan (1929) ja myöhemmin Otto Premingerin elokuvaan Erään murhan anatomia (1959), jossa pääosaa esitti James Stewart. Ellington esittää siinä cameoroolin. Hän sävelsi musiikin myös Martin Rittin elokuvaan Pariisin rytmiä (1961), jossa Paul Newman ja Sidney Poitier näyttelivät jazzmuusikoita.

Ellington oli ehdolla Pulitzer-palkinnon saajaksi vuonna 1965, mutta jäi palkinnotta. Hänen kommenttinsa oli: ”Kohtalo on minua kohtaan suopea, se ei halua minusta kuuluisaa liian nuorena.”

Duke Ellington kuoli 24. toukokuuta 1974, ja hänet haudattiin Woodlawnin hautausmaalle Bronxiin New Yorkiin. Kuvanveistäjä Robert Graham veisti Ellingtonille muistomerkin, joka pystytettiin New Yorkin Keskuspuistoon lähelle Fifth Avenueta ja 110th Streetiä risteykseen nimeltä Duke Ellington Circle.

Ellingtonin orkesterin albumi At Newport (1956) valittiin mukaan vuonna 2005 julkaistuun englanninkieliseen hakuteokseen 1001 Albums You Must Hear Before You Die.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Duke Ellington Wikimedia Commonsissa

• Jazzin aatelia Iltatähdessä. Ylen Elävä arkisto.
• Herttua Helsingissä 1966. Ylen Elävä arkisto.

Duke Ellington

Albumit	...And His Mother Called Him Bill
Kappaleet	”Blood Count” ”Caravan” ”Chelsea Bridge” ”In a Sentimental Mood” ”It Don’t Mean a Thing (If It Ain’t Got That Swing)” ”Lush Life” ”Mood Indigo” ”Prelude to a Kiss” ”Perdido” ”Satin Doll” ”Solitude” ”Something to Live For” ”Take the ’A’ Train” ”Things Ain’t What They Used to Be”
Soittajat	Harold Ashby Louie Bellson Jimmy Blanton Mercer Ellington Otto Hardwick Al Hibbler Johnny Hodges Herb Jeffries Oscar Pettiford Billy Strayhorn Billy Taylor Clark Terry Juan Tizol Ben Webster