Dopplertutka
Dopplertutkan toiminta perustuu Doppler-ilmiöön. Tutkan avulla saadaan tietoa mitattavan kohteen nopeudesta.
Toiminta muokkaa
Dopplertutka lähettää jatkuvaa lähetettä, yleensä mikroaalloilla ja vastaanottaa samaan aikaan samaa lähetettä.[1][2] Dopplersiirtymä saadaan selville vertaamalla lähetetyn ja vastaanotetun signaalin taajuuseroa, joka on dopplertaajuus. Tällöin on kysymyksessä kantoaaltotutka (CW Continuous Wave).[3] Pulssidopplertutka, pulssitutkan ja dopplertutkan yhdistelmä, lähettää useita mikroaaltopulsseja, vastaanottaa heijastuneet pulssit ja mittaa vastaanotetun signaalin kantoaallon vaiheen vertaamalla sitä lähetettyyn. Vaiheen muutos pulssista toiseen edustaa kohteen etäisyyssuuntaista nopeutta ja pulssin kulkuaika etäisyyttä. Kantoaaltotutka mittaa vain nopeuden. Pulssidopplertutka mittaa sekä paikan että nopeuden.[4]
Sovellukset muokkaa
Dopplertutkan yleisimmät sovellukset ovat säätutka ja poliisin liikennevalvontatutka. Toimintaperiaatteensa takia tutka voi mitata nopeuksia vain kohti tai poispäin tutkasta. Muunsuuntaisesta liikkeestä saadaan (dopplersiirtymällä) mitattua vain etäisyyssuuntainen nopeuskomponentti.
Säätutkalla mitataan tyypillisesti sadepisaroiden liikettä tuulen mukana. Siitä voidaan tietyin oletuksin laskea tuulen nopeus. Yhtä tärkeää on löytää säätutkakuvasta liikkumattomat kohteet. Ne eivät ole sadepisaroita, joten sadekuvasta voidaan poistaa maaston aiheuttamat heijastukset.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ http://www.vectorsite.net/ttradar_1.html#m8
- ↑ http://www.vectorsite.net/ttradar_2.html#m5
- ↑ Skolnik, Merrill, I: "Introduction to Radar Systems", s. 68–95, ISBN 0-07-057909-1
- ↑ Skolnik, Merrill, I: "Introduction to Radar Systems", s. 101–148, ISBN 0-07-057909-1
- ↑ http://www.vectorsite.net/ttradar_6.html#m4
