Dinanath Batra
Dinanath Batra (s. 1932) on intialainen hindunationalistinen kansalaisaktivisti, joka tunnetaan vaikutuksestaan maansa koulutusjärjestelmään. Hänen kirjoittamiaan oppikirjoja käytetään oppimateriaalina useissa osavaltioissa, joissa hindunationalistit ovat vallassa.
Elämä ja ura muokkaa
Batra syntyi vuonna 1932 Dera Gazi Khanissa, Brittiläisessä Intiassa, nykyisen Pakistanin alueella.[1] Intian jaosta vuonna 1947 seuranneista uskonnollisista väkivaltaisuuksista alkoi hänen yhteytensä hindunationalistiseen vapaaehtoisjärjestö Rashtriya Swayamsevak Sanghiin (RSS). Järjestö antoi hänelle ja muille hinduille tehtäväksi suojella hindulaisia Pakistanin alueella. Omien sanojensa mukaan hän soluttautui tuolloin moskeijoihin selvittääkseen, kuinka muslimit aikoivat hyökätä hinduja vastaan. Näitä hänen keräämiään tiedustelutietoja hyödynnettiin hindulaisten evakuoinnissa.[2]
Batra on toiminut opetustehtävissä koko työuransa. Rehtorina hän on toiminut kahdessa koulussa, joista jälkimmäisessä hän aloitti vuonna 1966.[1] Vuonna 1955 hän havaitsi oppikirjoissa siirtomaavaikutuksena pitämänsä näkökulman, joka hänen mukaansa kuvasi paikalliset sankarit negatiivisessa valossa. Tuolloin hän aloitti kampanjansa kyseisten väittämien poistamiseksi oppikirjoista.[2] Vuonna 1990 hänet valittiin Vidya Bharati -koulutusjärjestön täysaikaiseksi pääsihteeriksi.[1] Järjestön pääsihteerinä hän sai yhteyden opetusministeri Murli Manohar Joshiin, jonka epävirallisena neuvonantajana Batra monesti toimi. Hänen antamiinsa ehdotuksiin sisältyi muun muassa ehdotus, että korkeakouluja tulisi järjestelmällisesti kehottaa tutkimaan muinaisten intialaisten tekemiä tieteellisiä saavutuksia. Hänen mukaansa myös arvokasvatuksen pitäisi olla välttämätön osa korkeakouluja sekä yhteisöllinen vapaaehtoistyö. Historiankirjoihin ehdottamiaan poistoja hän perusteli sillä, että lännessäkään Jeesuksen ei sanota olleen avioliiton ulkopuolella syntynyt.[3] Vuonna 2007 Madhya Pradeshin hallitus poisti seksikasvatuksen koulujen opetuksesta Batran pyynnöstä. Osavaltion mukaan seksikasvatuksella ei ole sijaa intialaisessa kulttuurissa. Batran mukaan seksikasvatus tulisi korvata joogalla.[4]
Batran perustama koulutusjärjestö Shiksha Bachao Andolan Samiti ("koulutuksen pelastamiskamppailu") on kerännyt yhteen koulujen, väitetysti epäintialaisesta, oppimateriaalista huolestuneita henkilöitä. Järjestö on vaatinut loukkaaviksi kokemiensa kirjojen poistamista myynnistä sekä sensuuria, joka perustuu Intian jumalanpilkkalakiin.[2] Vuonna 2014 hän nousi julkisuuteen vaadittuaan indologi Wendy Donigerin kirjoittamaa The Hindus: An Alternative History -kirjaa pois myynnistä. Hänen mukaansa kirja loukkasi hindujen tunteita, sisälsi valheita jumalista ja kansallissymboleista. Kustantaja suostui pyyntöön.[5] Samana vuonna Gujaratin osavaltio päätti ottaa Batran kirjoittamat teokset osaksi osavaltion koulujen oppimateriaalia.[6] Joukko intialaisia historioitsijoita ilmoitti vastustavansa päätöstä, koska heidän mukaansa Batran kirjat ovat lähempänä fantasiaa kuin historiaa.[7]
Haryanan osavaltio otti vuonna 2015 Batran kirjoittamat moraalikasvatusta käsittelevät kirjat osaksi osavaltion koulutusohjelmaa. Batran mukaan Haryanan koulutusministeri otti häneen yhteyttä ja pyysi häntä toimittamaan kuusi kirjaa moraalikasvatuksesta. Hänet valittiin myös jäseneksi Haryanan koulutuksesta vastaavaan paneeliin.[8] Kyseiset kirjat alkavat rukouksella viisauden jumalatar Sarasvatille. Kirjojen muu sisältö on joogaohjeita ja inspiroivia kertomuksia historian merkkihenkilöistä sekä lainauksia eri uskontojen pyhistä kirjoista.[9]
India Todayn haastattelussa vuonna 2015 Batra ilmoitti haluavansa kouluihin intialaista tiedettä, vedalaista matematiikkaa ja arvokasvatusta. Hän kritisoi samassa yhteydessä seksikasvatusta, joka hänen mukaansa tulisi oppia avioiduttaessa eikä koulussa. Hän ilmoitti pitävänsä koulutusjärjestelmää Karl Marxin ja Thomas Macaulayn seuraajien kehittämänä, minkä vuoksi niistä puuttuu kulttuuriset ja kansalliset arvot.[10] Kaksi vuotta myöhemmin hän vaati useita muutoksia koulukirjoihin. Hänen mukaansa niistä piti poistaa muun muassa englannin- ja urdunkieliset sanat sekä viittaukset kansanpuolueeseen hindupuolueena ja kongressipuolueeseen sekulaarina. Samoin viittaukset Intian uskonnollisiin väkivaltaisuuksiin tuli poistaa ja korvata kertomuksilla intialaisista sankareista.[11]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Mukerji, Debashish: Vidya Bharati: in the RSS tradition - The Week Hindunet (arkistoitu). 15.11.1998. Arkistoitu 15.9.2014. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ a b c Lakshmi, Rama: The 'Ban Man': India's self-appointed book censor wields real clout The Washington Post. 23.6.2014. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Naqvi, Saba: History, Vacuum-Cleaned Outlook. 17.12.2001. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Ghatwai, Milind: Madhya Pradesh bans sex education Indian Express. 17.3.2007. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Sex, Lies and Hinduism: Why A Hindu Activist Targeted Wendy Doniger’s Book Time. 12.2.2014. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Gaikwad, Rahi: Dinanath Batra's books are a must-read in Gujarat schools The Hindu. 25.7.2014. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Historians slam Dina Nath Batra's books Hindustan Times. 29.7.2014. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Chopra, Ritika: Dinanath Batra’s moral science and verse will enter Haryana textbooks Indian Express. 28.9.2015. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Rao, Hitender: History in Haryana: Morally correct by Dinanath Batra Hindustan Times. 23.9.2017. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ No need for sex education in schools, students can learn when they're about to get married: Dinanath Batra India Today. 11.1.2015. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Bhardwaj, Ashutosh: Dina Nath Batra again: He wants Tagore, Urdu words off school texts Indian Express. 24.7.2017. Viitattu 24.1.2020.