Desipramiini

kemiallinen yhdiste
Desipramiini
Desipramiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
3-(5,6-dihydrobentso[b][1]bentsatsepin-11-yyli)-N-metyylipropan-1-amiini
Tunnisteet
CAS-numero 50-47-5
ATC-koodi N06AA01
PubChem CID 2995
DrugBank DB01151
Kemialliset tiedot
Kaava C18H22N2 
Moolimassa 266,381
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 73-92%
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 15-24 h
Ekskreetio Virtsan mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa Oraalinen

Desipramiini eli desimipramiini (Pertofran) on trisyklinen masennuslääke. Se on eräs imipramiinin johdos ja samalla myöskin sen metaboliitti eli ihmisen aineenvaihdunnasta johtuva hajoamisen tulos. Koska desipramiinilla todettiin antidepressiivistä hoitovaikutusta, niin se otettiin käyttöön masennuslääkkeenä. Desipramiinin toinen nimi on desmetyylipramiini taikka desmetyylimipramiini, ja tämä lääkeaine kuuluu niin kutsutuihin, trisyklisiin masennuslääkkeisiin sekä dibentsatsepiineihin.[1] Sveitsiläinen J. R. Geigy -niminen lääkealan yritys patentoi tämän aineen vuonna 1962. Desipramiini ei enää ole aktiivisesti hoitokäytössä, ainakaan Suomessa.

Lääkkeen käyttöindikaatiot muokkaa

Desipramiinia on käytetty oireen mukaiseen masennuksen hoitoon, sitä pidettiin imipramiinia lievempänä sivuvaikutuksiltaan. Lääkkeen vaikutusprofiilia on kuvailtu suuresti nortriptyliiniä muistuttavana,[2] nortriptyliini on edelleen aktiivissa hoitokäytössä vielä 2010-luvulla, muttei kovin yleisenä. Desipramiini omasi stimulanttista vaikutusta, joten sitä saatettiin suositella etenkin estyneisyydestä kärsiville masennuspotilaille.[2] Edelleen tätä lääkettä saatettiin käyttää stimulanttina, joissakin psykoottisissa ja skitsofreniaan kuuluvissa erityistapauksissa.[3] Lääkeaineen hyötynäkökohtina mainittiin omana käyttökautenaan, ainakin huomattavan nopea vaikuttavuus (noin 2-3 pv lääkityksen aloituksesta). Yleensä masennuslääkkeet vaikuttavat useiden päivien, ja jopa viikkojen viiveellä.[4]

Haittavaikutukset muokkaa

Tämän lääkeaineen aiheuttamat, mahdolliset haittavaikutukset, olivat lähinnä luonteeltaan antikolinergisiä. Tämä sama päti moneen muuhunkin TCA-ryhmään kuuluvaan lääkeaineeseen. Desipramiinille erityisesti tunnusomaista oli se, että iltaisin otettu lääkeannos saattoi heikentää yöunta.[4]

Vasta-aiheet muokkaa

Desipramiiniin liittyvät vasta-aiheet olivat samanlaiset kuin imipramiinilla (raskaus, epilepsia, glaukooma, eturauhasen liikakasvu, virtsaumpi). Saman aikaista MAO:n estäjillä tehtyä lääkitystä ei saanut olla, mistä olisi aiheutunut serotoniinisyndrooman vaara. Serotoniinioireyhtymä saattaa johtaa kuolemaan.[5]

Lähteet muokkaa

  1. 1974 Therapia Fennica, TF74: s.651-652
  2. a b 1974 Therapia Fennica, TF74: s. 652
  3. 1976 Lääkevalmisteet, Pharmaca Fennica PF76: s. 354
  4. a b Lääkkeet ja niiden käyttö, 1977: s. 181
  5. Lääkkeet ja niiden käyttö, 1977: s. 182
  • Tuomi, Alfering & Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö. SHKS/Wsoy, Helsinki, 1977. ISBN 951-0-06936-1. (s. 181-182)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.