Derwentin laakson tehtaat
Derwentin laakson tehtaat ovat vanhoja tekstiilitehtaita Derwentjoen laaksossa Englannin Derbyshiressä. Ne muodostavat vuodesta 2001 alkaen Unescon maailmanperintökohteen. Tehtaat ja niiden työläisille rakennetut asunnot kattavat 24 km jokivartta Derbyn keskustasta pohjoiseen.[1] Laakson kehräämöt kuuluivat maailman ensimmäisiin nykyaikaisiin tehtaisiin, ja niiden rakenteita ja toimintaperiaatteita kopioitiin myöhemmin ympäri Englantia ja koko maailmaa.[2][3][4]
| Derwentin laakson tehtaat | |
|---|---|
 Toinen Cromfordin kehräämö. |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti |
Derbyshire, Englanti |
| Tyyppi | kulttuuri |
| Kriteerit | II, IV |
| Tunnusnumero | 1030 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 2001 |
  Derwentin laakso |
|
Historia muokkaa
Vanhin tehtaista on Derbyn silkkikehräämö, joka rakennettiin vuonna 1721. Richard Arkwright rakennutti vesivoimalla toimivan puuvillakehräämön Cromfordiin vuonna 1771 ja suuremman kehräämön vuosina 1776–1777. Houkutellakseen työvoimaa tehtaisiinsa Arkwright rakennutti Cromfordin kylän ja tarjosi töitä koko perheelle: lapset työskentelivät puuvillakehräämössä, kun taas heidän vanhempansa kutoivat kehrätystä langasta kalikoa.[1]
Arkwright ja hänen kanssaan yhdessä toimineet yrittäjät Jedediah Strutt, Thomas Evans ja Peter Nightingale olivat valistusajan teollisuusmiehiä, jotka kantoivat sosiaalista vastuuta tehtaiden ympärille syntyneistä yhteisöistä. Milford, Darley Abbey ja vuosina 1776–1777 rakennettu Belper kehittyivät vuodesta 1781 lähtien muiden pienten teollisuuspaikkakuntien esikuviksi.[5]
Ensimmäiset tehtaat eivät tarvinneet kovin suurta voimanlähdettä, joten Lombe sijoitti Derbyn silkkikehräämön viljamyllyn kanssa samaan kanavaan ja Arkwright ensimmäisen puuvillakehräämön Derwentin sivujoen uomaan. Myöhemmät tehtaat, Belper, Milford ja Darley Abbey sekä Masson Mill saattoivat hyödyntää Derwentin potentiaalia.[6] Miltonin ja Belperin tehtaat on muutettu myöhemmin pieniksi vesivoimaloiksi.[7]
Keskeiset nähtävyydet muokkaa
Maailmanperintökohteen keskeisiin osiin kuuluvat Massonin, Cromfordin, Smedleyn, Peckwashin ja Darley Abbeyn tehtaat, Derbyn silkkikehräämö, Cromfordin kanava sekä Belperin ja Milfordin työläisasuntoalueet.[8]
Massonin tehdas muokkaa
Massonin tehdas perustettiin vuonna 1783, ja se toimi yhtäjaksoisesti vuoteen 1993 asti. Se on tehtaista pohjoisin. Viisikerroksinen tiilirakennus oli aluksi 440 m pitkä, ja sitä laajennettiin 1800-luvulla.[9] Toisin kuin varhaisemmilla Cromforsin tehtailla, Massonin tehtaiden voimanlähteenä oli Derwentin pääuoma, joka antoi vesivoimaa kymmenkertaisesti Cromfordiin verrattuna. Tehtaassa oli aluksi yksi vesiratas joka korvattiin kahdella vuonna 1801. Sen yhteyteen rakennettiin pato säännöstelemään veden virtausta mutta ei varsinaisia työläisten asuntoja. Massonin työntekijät asuivat joko Cromfordissa tai Matlock Bathissa.[10] Nykyisin Massonissa on tekstiilimuseo, kahviloita, myymälöitä ja toimistoja, eli yhteensä 300 yritystä.[11]
Cromfordin kehräämöt muokkaa
Cromfordin kehräämö oli maailman ensimmäinen vesivoimalla toimiva puuvillakehräämö. Sen ympärille kehittyi koko joukko tehdas- varasto- ja hallintorakennuksia, joista suurin osa valmistui vuosina 1770-1990.[12] Tulipalo tuhosi osia vanhimmasta kehräämöstä vuonna 1929.[13]
muokkaa
Cromfordin kanava rakennettiin 1790-luvulla. Se on 23 km pitkä ja yhdistää Cromfordin Erewashin kanavaan, jota pitkin pääsee Manchesteriin asti.[1] Se suunniteltiin ennen kaikkea mineraalien kuten kalkkikiven kuljetusta varten.[9]
Lea Bridge (Smedleyn kehräämö) muokkaa
John Smedleyn tuotantolaitoksilla Lea Bridgessä on tuotettu tekstiileitä yli 200 vuoden ajan, ja toiminta jatkuu edelleen.[9] Vuonna 1818 kehräämö siirtyi Smedleyn perheelle, joka kehräsi siellä villalankaa sekä puuvillan ja merinovillan sekoitusta ja teetti siitä neuleita myyntiin.[14] Smedleyt tuottivat sukkia aluksi tunnetuille merkeille, kuten Brettles ja Morleys, mutta John Smedleyn kuoleman jälkeen Smedleysistä tuli oma tuotemerkkinsä. Tehdas on ainoa alkuperäisistä Derwentin laakson tekstiilitehtaista, joka on edelleen käytössä.[15]
Belper muokkaa
Belper sijaitsee Cromfordin ja Derbyn puolivälissä.[1] Jedediah Strutt rakennutti ensimmäisen tehtaansa Belperiin vuonna 1776. Alkuperäinen tehdas paloi, ja sen tilalle tehtiin vuonna 1803 yksi maailman ensimmäisistä teräsrunkoisista rakennuksista.[9]
Milford muokkaa
Strutt rakensi Milfordiin kaksi tehdasta tontille, jonka hän osti vuonna 1781. Niiden voimanlähteenä olivat halkaisijoiltaan 5,50 m ja 3,70 m vesirattaat. Strutt rakennutti alueelle myös sillan vanhan, tulvan tuhoaman sillan tilalle.[16] Milfordin tehdasrakennuksista suurin osa on jo purettu. Sen sijaan asuinrakennuksia on säilynyt hyvin. Osa työläisasunnoista on tehty muuttamalla alueella olleiden maalaistalojen rakennuksia huoneistoiksi. Strutt rakennutti kylään myös kouluja, kirkkoja ja pubeja.[1]
Peckwashin paperitehdas muokkaa
Derwentin laaksossa puuvillakehräämöt ja paperitehtaat toimivat tiiviissä yhteistyössä: puuvillaa käytettiin hienojen paperilaatujen valmistuksessa, ja taas toisaalta puuvillatehtaiden tuotteita pakattiin paperiin. Peckwashiin valmistui vesivoimalla toimiva paperitehdas noin vuonna 1800, ja se muutettiin käyttämään höyrykonetta noin vuonna 1890.[17] Alkuperäinen tehdas muistutti rakenteeltaan ja voimansiirroltaan Arkwrightin puuvillakehräämöitä. Tehdassalissa oli sarja vesirattaita, joihin vesi johdettiin Derwent-joesta vesirännejä pitkin.[18]
Darley Abbeyn tehtaat muokkaa
Darley Abbey on teollisuuspaikka pari kilometriä Derbyn keskustasta pohjoiseen. Jo 1600-luvulla siellä oli viljamyllyjä ja paja, ja 1770-luvulla sinne rakennettiin monia vesivoimalla toimivia laitoksia, kuten paperitehdas, uusi viljamylly, kaksi posliinin raaka-aineita tuottavaa verstasta ja nahkaverstas.[1] Evansit rakennuttivat Darley Abbeyyn myös työväenasuntoja, kirkon ja koulun.[19] Darley Abbeyn tekstiilitehdas on Cromfordin ohella Derwentin laakson parhaiten säilynyt kokonaisuus.[18]
Derbyn silkkikehräämö muokkaa
Derbyn silkkikehräämö on alueen tehtaista vanhin: se perustettiin vuonna 1721. Rakennuspiirustukset ja osaaminen haettiin Italiasta. Kehräämö on nykyisin museo.[20]
Lähteet muokkaa
- Nomination of the Derwent Valley Mills for inscription on the World Heritage List 2000. The Derwent Valley Mills Partnership / Unesco. Viitattu 10.5.2011.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Derwent Valley Mills Unesco Heritage Centre. Viitattu 15.5.2011. (englanniksi)
- ↑ The Significance of the Derwent Valley Mills Derwent Valley Mills. Arkistoitu 4.10.2010. Viitattu 9.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Derwent Valley Mills European Route of Industrial Heritage. Arkistoitu 4.11.2014. Viitattu 15.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Sir Richard Arkwright (1732 - 92) European Route of Industrial Heritage. Viitattu 15.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Unesco s. 27
- ↑ Why Derwent Valley Derwent Valley Mills
- ↑ Our sites Derwent Hydroelectric Power DHP. Arkistoitu 25.4.2011. Viitattu 7.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Key sites Derwent Valley Mills
- ↑ a b c d Derwent Valley Mills World Heritage Site Derbyshire UK
- ↑ Unesco s. 38
- ↑ Unesco, liite 8
- ↑ Cromford Mill Complex (Arkistoitu – Internet Archive) Derwent Valley Mills
- ↑ Unesco s. 41
- ↑ Smedley’s (formerly Nightingale’s) Mill (Arkistoitu – Internet Archive) Derwent Valley Mills
- ↑ Unesco s.59
- ↑ Milford (Arkistoitu – Internet Archive) Derwent Valley Mills
- ↑ Peckwash Mill, Little Eaton Derwent Valley Mills
- ↑ a b Unesco s. 83
- ↑ Unesco s. 89–90
- ↑ The Silk Mill Derwent Valley Mills. Arkistoitu 4.10.2010. Viitattu 6.5.2011.
Aiheesta muualla muokkaa
