Degerön kartano
Degerön kartano on kartano Helsingissä Laajasalon kaupunginosassa. Saaren itärannalla Yliskylän osa-alueella sijaitseva kartano perustettiin 1600-luvulla, mutta sen nykyinen päärakennus ja maisemapuisto ovat peräisin 1800-luvulta.
Historia muokkaa
Kartanon omisti 1600-luvulla Augustin Svanströmin suku. Kartanon sai avioliiton kautta omistukseensa everstiluutnantti, vapaaherra Lorentz Mellin. Melliniltä kartano siirtyi vuonna 1736 hänen vävylleen luutnantti Otto Armfeltille. Armfeltin leski Sofia Armfelt hallitsi kartanoa vuodet 1742–1751, ja hänen toinen miehensä everstiluutnantti Otto Ludvig Taube vuodet 1752–1774. Perillisten joukosta kartanon lunasti itselleen kapteeni Carl Adam Armfelt, joka omisti kartanon vuoteen 1792. Leskirouva Catarina Armfeltin aikana velkaantunut rälssisäteri jaettiin vuonna 1798 neljään osaan. Holmgårdiksi kutsuttu kantatila joutui sotatuomari Carl Limnellille, Stansvik meni majuri Johan L. Brandtille ja Jollas torppineen laivaston välskäri Johan Engströmille. Leskirouva ja hänen poikansa Otto Adam Armfelt pidättivät itsellään Villingin. Hovioikeuden asessori Carl Limnell myi Holmgårdin vuonna 1807 sotaneuvos Pehr Silfverskiöldille. Vuosina 1810–1819 tilanherrana oli Silfverskiöldin lanko everstiluutnantti Gustaf Gutofsky, joka aateloitiin nimellä von Gutofsky.[1] Hän rakennutti vuonna 1818 nykyisen päärakennuksen, jonka suunnitteli arkkitehti O. Stenius. Sitä laajennettiin 1800-luvun puolivälissä kapeilla siipiosilla.[2]
Von Gutofskyn leskeltä kartano siirtyi vuonna 1820 senaattori Johan Magnus Krookille, joka puolestaan myi kartanon vuoden 1828 tienoilla midshipman Fredrik von Christiersonille. Vuonna 1831 kartanon osti von Christiersonilta senaattori Jacob Wilhelm Hisinger. Kirjuri N. A. Rosenbröijer osti Degerö-Holmgårdin Hisingereiltä vuonna 1834. Tampereelle postimestariksi siirtynyt Rosenbröijer myi vuonna 1841 kartanon vuorimestari Fredrik Tengströmille. Tengström puolestaan myi kartanon vuonna 1849 venäläiselle kenraalikuvernöörin apulaiselle Platon Rokassovskille, jonka hallussa se pysyi 1870-luvulle asti.[1] Vuonna 1879 kartanon osti toimittaja Robert Castrén, jonka suku omistaa sen edelleen. Kartanossa harjoitettiin maanviljelyä 1940-luvulle asti. Pääosa kartanon maista, 130 hehtaaria, myytiin vuonna 1958 Helsingin kaupungille.[2]
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713–1865, s. 131–134. Vantaan kaupunki, 1991. ISBN 951-8959-12-9.
- ↑ a b Degerön kartano, päärakennus Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 5.6.2023.