Daniel Jorge Castellani (s. 21. maaliskuuta 1961 Buenos Aires)[1] on argentiinalainen lentopallovalmentaja ja entinen lentopalloilija. Hän toimi Suomen miesten lentopallomaajoukkueen päävalmentajana vuoden 2011 alusta vuoden 2012 lokakuuhun asti. Castellanin sopimus oli määräaikainen. [2]. Valmentajaurallaan Castellani on valmentanut myös Puolan ja Argentiinan miesten maajoukkueita sekä useita huippujoukkueita seurajoukkuetasolla.

Daniel Castellani

Pelaajana Castellani saavutti muun muassa Argentiinan joukkueen kapteenina olympiapronssia Soulin olympialaisissa 1988.[1] Castellani on kolminkertainen Puolan mestari valmentajana sekä kertaalleen Turkin mestari valmentajana. Hän valmensi Puolan maajoukkueen EM-kultaan vuonna 2009. Castellania pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaimmista argentiinalaispelaajista.

Pelaajaura muokkaa

Alkuvuodet muokkaa

Castellani aloitti urheiluharrastuksensa jalkapallon parissa, mutta siirtyi pian koripalloon. Mielenkiinto lopahti kuitenkin nopeasti koripalloon, ja nuorukainen päätti aloittaa lentopallon, jonka hän tunsi heti omaksi lajikseen. Lentopalloa Castellani pelasi samassa joukkueessa yhden maailman kaikkien aikojen parhaimman Diego Maradonan kanssa, josta muodostui hyvä ystävä hänelle. Vuosituhannen vaihteessa, Maradonan ollessa kuoleman porteilla, oli Castellani tukemassa ystäväänsä sairaalassa. Maradonan luokse päästettiin vain harvat ja valitut - Daniel oli yksi heistä. [3]

Ammattilaisura muokkaa

Castellani edusti pelaajaurallaan Argentiinan pääsarjassa Boca Juniorsia ja Gymnasia La Plataa. Ulkomaille hän siirtyi vuonna 1983 ollessaan 22-vuotias. Argentiinalainen loi menestyksekkään uran myös ulkomaisissa sarjoissa. Hän pelasi kymmenen vuotta eri seuroissa Italiassa ja Brasiliassa, jotka olivat jo tuolloin maailman parhaimpia lentopalloliigoja maailmassa. Vuonna 1986 Castellani voitti CEV-cupin italialaisen Falconaran riveissä.

Maajoukkueura muokkaa

Castellani kuului Argentiinan maajoukkuemiehistöön vuosina 1976-88. Hän esiintyi ennen miesten maajoukkueuraansa nuorten maajoukkueissa. Vuonna 1977 Castellani oli Argentiinan nuorten maajoukkueen mukana nuorten MM-kisoissa, josta tuloksena oli yhdeksäs tila. Jo vuotta myöhemmin Castellani esiintyi aikuisten maajoukkueessa MM-kisoissa, josta tuloksena oli 22. sija.

Castellani voitti nuorten maajoukkuepaidassa vuonna 1980 Etelä-Amerikan mestaruuden ja oli vuotta myöhemmin hopealla. Vuonna 1982 argentiinalainen voitti miesten maajoukkuepaidassa pronssia MM-kotikisoissa. Castellanin ura päättyi A-maajoukkueessa vuoden 1988 Soulin olympialaisiin, jossa hän toimi joukkueensa kapteenina. Argentiina voitti kapteeninsa johdolla pronssia olympiakisoista.

Castellani päätti kyseisiin olympialaisiin 12 vuotta kestäneen maajoukkueuransa, johon mahtui myös toiset olympialaiset (Los Angeles -84), kolmet MM-kisat (1978, 1982 ja 1986) ja maailman cup. [4] [5]

Valmentajaura muokkaa

Argentiinan A-maajoukkue ja pääsarja muokkaa

Castellani oli vasta 32-vuotias, kun hänelle tarjottiin sopimusta kotimaansa maajoukkueen päävalmentajana. Siihen hän tarttui ja nosti Argentiinan takaisin maailman huippujoukkueiden joukkoon. Argentiina sijoittui Castellanin valmennuksessa vuoden 1996 Atlantan olympialaisissa kuudenneksi. Argentiinan maajoukkueen jälkeen Castellani valmensi Italian liigassa Gioia del Collea kaudella 2001-02, jonka jälkeen hän valmensi menestyksellisesti kotimaansa pääsarjassa Origenes Bolivaria kausilla 2002-06. Tämän jälkeen Castellani siirtyi Puolaan valmentamaan.

Belchatow ja Puolan maajoukkue muokkaa

Castellani esiintyi Puolan maajoukkueen päävalmentajana 2009-10, minkä hän valmensi yllättäen EM-kultaan vuonna 2009. Puolan maajoukkueen ykköstähdet olivat sivussa läpi maajoukkuekauden, jonka vuoksi Castellani joutui ajamaan nuoria pelaajia sisään, jotka olivat vasta kolkuttelemassa maajoukkueen portteja. Huonosti menneen maailmanliigakauden jälkeen epäiltiin Puolan menestymismahdollisuuksia EM-kisoissa, mutta joukkue yhdessä valmentajansa kanssa yllätti kaikki mestaruudella. Suomi oli esimerkiksi voittanut Puolan kesän maailmanliigan otteluissa kolmesti.

Ennen Puolan maajoukkuevalmennuspestiä Castellani ehti valmentaa Puolan liigassa sen ehdotonta huippujoukkuetta SKRA Belchatowia, jonka Castellani valmensi kolme kertaa peräkkäin maan mestaruuteen ja kahdesti Puolan Cupin mestariksi kausilta 2007 ja 2009. Castellanin alaisuudessa SKRA Belchatowissa pelasi suomalainen Janne Heikkinen kyseisillä kausilla. Lisäksi Belchatow voitti argentiinalaisen alaisuudessa Mestareiden liigan pronssia kaudella 2008.

Puolan maajoukkuetta Castellani valmensi aina vuoden 2010 MM-kisoihin asti. Castellani laitettiin syylliseksi Puolan heikkoon menestykseen kisoissa, ja hän sai potkut maajoukkuevalmentajan pestistä. Sittemmin on todettu, että Puolan tie menestykseen olisi ollut kivenalla, sillä MM-kisojen lohkojaot olivat Puolalle myrkkyä. Puola olisi alkusarjan päätösottelun tappiolla saanut helpon jatkolohkon, mutta Castellani ei halunnut joukkueensa häviävän tahallaan. Puola voitti alkusarjan päätösottelussa Serbian ja sai vastaansa jatkolohkossa tulevan maailmanmestarin Brasilian ja Bulgarian. Puola hävisi joukkueille ja tippui mitalipeleistä. Huono menestys MM-kisoissa johti Castellanin erottamiseen. [6]

Suomen maajoukkue ja Turkin liiga muokkaa

Suomen maajoukkueen päävalmentajaksi Castellani nimitettiin vuoden 2011 alkupuolella. Tätä ennen hänelle oli tarjottu päävalmentajan pestiä Egyptin maajoukkueesta, mutta argentiinalainen kieltäytyi siitä. Muutamaa päivää myöhemmin Suomen päävalmentajaksi nimityksen jälkeen Castellani kiinnitettiin myös Fenerbahçen seurajoukkueen valmentajaksi Turkkiin. Castellani johti runkosarjassa viidenneksi sijoittuneen Fenerbahçe lopulta Turkin mestariksi.

Castellani debytoi Suomen lentopallomaajoukkueen riveissä toukokuun 20. päivä: Suomi hävisi maaottelun tiukasti Kiinalle erin 2-3, mutta jo seuraavana päivänä pelatussa toisessa maaottelussa Suomi murskasi Kiinan erin 3-0. Maailmanliigan alkulohkossaan Suomi sijoittui Castellanin johdolla lopulta kolmanneksi. Syksyn EM-kisoissa joukkue oli seitsemäs tippuen puolivälierissä hopealle edenneelle Italialle lukemin 1-3.

 
Castellani valmensi Puolan EM-kultaan vuonna 2009

Suomi ei selviytynyt Lontoon kesäolympialaisiin Castellanin johdolla. Maajoukkue voitti olympialaisten Euroopan esikarsintaturnauksen, mutta itse Euroopan karsintaturnauksessa se koki kolme tappiota ja tippui kisoista. Kesän 2012 Maailmanliigassa Suomi oli lohkonsa viimeinen, mikä oli pettymys. Maajoukkueen kokoonpanosta tosin oli kesän aikana useita runkopelaajia pois, kuten Olli Kunnari ja Mikko Esko.

Syksyn EM-karsinnoissa Suomi voitti molemmat oman lohkonsa karsintaturnaukset edeten 2013 EM-kisoihin neljättä kertaa peräkkäin. Castellanin sopimus umpeutui syksyn 2012 EM-karsintoihin, ja lokakuussa 2012 ilmoitettiin, ettei Castellani tule jatkamaan maajoukkueen peräsimessä. Castellani halusi enemmän aikaa yksityiselämälle, jota jää varsin vähän kun yhdistää seura- ja maajoukkuevalmentamisen. [2]

Muuta muokkaa

Daniel J. Castellani on kotoisin Argentiinan pääkaupungista Buenos Airesista. Castellani puhuu sujuvasti espanjaa, italiaa ja portugalia sekä englantia. Hän on naimisissa ja hänen parikymppinen lahjakas lentopalloileva poika, Ivan, kuuluu Argentiinan 25 pelaajan maailmanliigan ryhmään kaudella 2010-11. [7] Castellani pelasi nuorena lentopalloa samassa joukkueessa kuin Diego Maradona. He ovat edelleen ystäviä, joista osoituksena 2000-luvun alku, jolloin Daniel oli tukemassa sairaalassa kuoleman portteja kolkutellutta ystäväänsä. [3]

Pelaajaura muokkaa

Pelaajaura[5]
  • 1977 nuorten MM-kisat, Brasilia
  • 1978 MM-kisat, Italia
  • 1979 Etelä-Amerikan mestaruuskisat, Argentiina
  • 1980 nuorten Etelä-Amerikan mestaruuskisat, Chile (Kultaa)
  • 1981 Etelä-Amerikan mestaruuskisat, Chile (Hopeaa)
  • 1982 MM-kisat, Argentiina (Pronssia)
  • 1983 Etelä-Amerikan mestaruuskisat, Brasilia (Hopeaa)
  • 1984 olympialaiset, Los Angeles, USA
  • 1985 maailmancup, Japani
  • 1986 MM-kisat, Ranska
  • 1987 olympiakarsintaturnaus, Brasilia (Ykkössija)
  • 1987 Etelä-Amerikan mestaruuskisat, Uruguay (Hopeaa)
  • 1988 olympialaiset, Soul, Etelä-Korea (Pronssia)
Pelaajana ulkomaisissa sarjoissa 1983–1993[5]
  • Chieti, Italia
  • Bradesco, Brasilia
  • Minas, Brasilia
  • Falconara, Italia (CEV-cupin voitto)
  • Bologna, Italia
  • Padova, Italia
  • Firenze, Italia

Valmentajaura muokkaa

A-maajoukkuevalmentajana 1994-2001, 2009- [5]
  • Argentiinan maajoukkueen valmentaja 1993–1999
    • 1994 MM-kisat, Kreikka
    • 1998 MM-kisat, Japani
    • 1998, 1999, 2000 Maailmanliiga
    • 1996 olympialaiset Atlanta, USA
    • 1993, 1995, 1997 Etelä-Amerikan mestaruuskisat
  • Puolan maajoukkueen valmentaja 2009–2010
    • 2009 EM-kisat, Turkki (Kultaa)
    • 2009, 2010 Maailmanliiga
    • 2010 MM-kisat, Italia
  • Suomen maajoukkueen valmentaja 2011-
    • 2011 Maailmanliiga
Seuravalmentaja 2001–2009, 2011-[5]
  • 2001–2002 Gioia del Golle, Italia A2
  • 2002–2006 Origenes Bolivar, Argentiina
  • 2006–2009 SKRA Belchatow, Puola (3 mestaruutta, 2 Cup-voittoa, Mestareiden liigan pronssi)
  • 2011 Fenerbahçe, Turkki (Mestaruus)
Suurimmat saavutukset valmentajana[5]
  • 1995 Pan-Amerikan kisat, Mar del Plata, Argentiinan maajoukkue (Kultaa)
  • 1996 olympiakarsinnat, Buenos Aires, Argentiinan maajoukkue (Ykkössija)
  • 2002–2003, 2003–2004 Bolivar Signia Team, Argentiinan liiga (Kultaa)
  • 2004–2005 Bolivar Signia Team, Argentiinan liiga (Finaalit)
  • 2006–2007, 2007–2008, 2008–2009 SKRA Belchatow, Puolan liiga (Kultaa)
  • 2006–2007, 2008–2009 Puolan Cup (Kultaa)
  • 2007–2008 SKRA Belchatow, Mestareiden liiga (Pronssia)
  • 2009 MM-karsinnat, Puolan maajoukkue (Ykkössija)
  • 2009 Memorial Wagner -turnaus, Puolan maajoukkue (Ykkössija)
  • 2009 EM-kisat, Turkki, Puolan maajoukkue (Kultaa)
  • 2011 Fenerbahçe, Turkin liigan mestaruus

Lähteet muokkaa