Danderydin kunta
Danderydin kunta (ruots. Danderyds kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Djursholm.
| Danderydin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Keskustaajama | Djursholm |
| Kuntakoodi | 0162 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 26,40 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 32 712 |
| – Väestötiheys | 1 239 as./km² |
.jpg)
Kunnan maapinta-ala on 26,40 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 32 712 henkeä (31.12.2020).[2]
Danderydin naapurikuntia ovat Vaxholm, Lidingö, Tukholma, Solna, Sollentuna ja Täby.
Asukkaiden nettovarallisuuden mediaanin perusteella mitattuna Danderydin väestö oli Ruotsin rikkainta vuonna 2007.[3]
Tietoja kunnan peltopinta-alasta vuonna 2007 ei ole saatavilla.[4]
Kuntajaon kehitys muokkaa
Nykyinen Danderydin kunta vastaa pääasiassa vanhaa Danderydin pitäjää, josta muodostettiin maalaiskunta vuonna 1863. Vuonna 1890 perustettiin Djursholmin taajaväkinen yhdyskunta, joka vuonna 1901 erotettiin Djursholmin kauppalaksi. Vuonna 1902 puolestaan muodostettiin Stocksundin taajaväkinen yhdyskunta, joka erotettiin omaksi kauppalakseen vuonna 1910. Djursholm muutettiin kaupungiksi vuonna 1914, ja samana vuonna perustettiin vielä Enebybergs villastad -niminen taajaväkinen yhdyskunta jäljellä olevan Danderydin pohjoisosaan.
Vuonna 1946 loppuosasta kuntaa tuli Danderydin kauppala ja Enebybergin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Ensimmäinen kuntaliitos tapahtui 1.1.1967, jolloin Stocksund liitettiin Djursholmiin. Kolme vuotta myöhemmin Lidingöstä siirrettiin kaupunkiin 27 asukasta käsittänyt Tranholmenin saari. Vuonna 1971 tapahtui Danderydin jälleenyhdistyminen. Koko tämän ajan Danderydin seurakunta oli pysynyt jakamattomana.
Vaakuna muokkaa
Danderydin ja Stocksundin kauppaloilla sekä Djursholmin kaupungilla oli kullakin oma vaakunansa. Nykyinen Danderydin vaakuna on aiempi Djursholmin vaakuna, joka vahvistettiin kaupungille vuonna 1916. Oikealle osoittava kärki tulee Banérin suvusta, joka omisti Djursholmin kartanon ja ruusut viittaavat vanhaan huvilakaupunkiasutukseen. Djursholmin vaakuna rekisteröitiin uudelle Danderydin kunnalle vuonna 1971.
-
Danderydin kauppala
(1946–1970) -
-
Stocksundin kauppala
(1955–1966)
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[5] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 4 964 | 15,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 996 | 3,1 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 3 047 | 9,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 23 414 | 72,2 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 461 Suomessa syntynyttä,[6] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 607 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 2,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 279 265 kruunua.[8] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 624 000 kruunua.[3]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[9]
- 0–17-vuotiaat: 26,2 %
- 18–64-vuotiaat: 54,3 %
- 65 vuotta täyttäneet: 19,6 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[10][11] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,2 | 0,4 | |
| jalostus | 10,0 | 9,1 | |
| palvelut | 89,0 | 89,6 | |
| tuntematon | 0,8 | 0,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 16 781 | 13 834 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 121,3 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 99,9 prosenttia.[12] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 23 asukasta.[12] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[13]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Tukholma* | 25 830[14] |
| 2 | Täby* | 5 135[14] |
| 3 | Tranholmen | 338 |
| 4 | Sjöberg* | 4[14] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Haningen kuntaan, Huddingen kuntaan, Järfällan kuntaan, Nackan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan. Koko Täbyn taajamassa on 61 272 asukasta, ja se kuuluu pääosin Täbyn kuntaan ja pieniltä osin myös Sollentunan kuntaan. Koko Sjöbergin taajamassa on 4 310 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Sollentunan kuntaan.[14]
Entiset pientaajamat muokkaa
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[15]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Danderydin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 22 | 21 | 21 | 24 | 22 | 21 | 19 | 21 | 24 | 20 | 23 | 19 | 19 | 14 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 7 | 5 | 6 | 7 | 5 | 5 | 8 | 10 | 7 | 6 | 7 | 10 | 8 | 11 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 5 | 6 | 6 | 3 | 9 | 9 | 7 | 6 | 5 | 9 | 6 | 8 | 8 | 7 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 3 | 4 | 4 | 3 | 3 | 5 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 2 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 9 | 8 | 8 | 8 | 7 | 7 | 6 | 6 | 4 | 5 | 4 | 3 | 3 | 3 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 3 | 2 | 1 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[17] | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Kunnanosat muokkaa
Nähtävyyksiä muokkaa
Kunnassa on useita arkkitehtonisesti kiinnostavia vanhoja huvila-alueita ja mm. pronssikautinen hauta Charlottenbergin kukkulalla.
Kunnan läpi kulkee moottoritie E18 ja Roslagsbanan, jolla on kunnassa useita asemia.
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Danderydin piiri.
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[18]
- Danderyd
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[19] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Danderyd
- Djursholm* (ei ollut seurakunta)
- Stocksund* (ei ollut seurakunta)
Kirkot muokkaa
-
Altorpin hautakappeli -
Danderydin kirkko -
Djursholmin kappeli -
Enebykyrkan -
Petruskyrkan -
Sätraängskyrkan
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 7.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 7.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
