Dag Wirén

Dag Ivar Wirén (18. lokakuuta 1905 Striberg [nyk. Nora] – 19. huhtikuuta 1986 Danderyd) oli ruotsalainen säveltäjä. Wirén tuli ylioppilaaksi Örebrosta vuonna 1924, opiskeli Tukholman musiikkikorkeakoulussa vuosina 1926–1931 ja suoritti urkurintutkinnon vuonna 1929. Hän jatkoi opintojaan Pariisissa vuosina 1931–1934.

Dag Wirén.

Wirén toimi Ruotsin säveltäjäliiton varapuheenjohtajana yli viisitoista vuotta (1947–1963) ja hoiti muitakin luottamustehtäviä. 1930–1940-luvulla hän toimi myös musiikkiarvostelijana. Hänet valittiin Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi vuonna 1946.

Wirénin varhaistuotanoa leimasi pastoraalisuus ja eleganttius. Hänen läpimurtoteoksensa oli Serenadi jousiorkesterille (1937). Hänen musiikissaan voidaan havaita ranskalaisen 1900-luvun modernismin sekä pohjoismaisen perinteen – eritoten Carl Nielsenin ja Jean Sibeliuksen – vaikutusta. Wirén rakentaa teostensa suurmuodot ekonomisesti näennäisen pienistä motiiveista, ja hänen sävellystapaansa on luonnehdittu "metamorfoositekniikaksi". 1940-luvulla Wirén alkoi tehdä erilaisia muotokokeiluja mm. Sibeliuksen innoittamana. 1950-luvun tuotantoa luonnehtii likimain monotemaattinen sävellystekniikka.

Wirénin sävellystuotantoon kuuluu mm. viisi sinfoniaa, sinfonietta, Serenadi, pieni sarja, neljä konserttoa, viisi jousikvartettoa sekä näyttämö- ja elokuvamusiikkia.

Dag Wirénin puoliso oli irlantilainen sellisti Noel o.s. Franks vuodesta 1934. Heille syntyi tytär Annika (1947).

Kirjallisuutta

• Bergendal, Göran: 33 svenska komponister. Lindblads 1982.
• Reimers, Lennart: 12 kapitel om Dag Wirén. Bromma Ed. Reimers 1995.
• Tegen, Martin (toim.): Dag Wirén – en vägvisare. Gidlunds 2005.

Aiheesta muualla

• Dag Wirénin Säätiö (ruotsiksi)