Cuicuilco
Cuicuilco on muinaisten intiaanien rakentama asutuskeskus, joka sijaitsee Méxicon kaupungin lähellä Meksikon laaksossa. Se oli Teotihuacánin kilpailija kautensa lopussa. Paikka tunnetaan pyöreästä pyramidista, joka tuhoutui tulivuorenpurkauksessa.
Historia muokkaa
Cuicuilco liittyy orastavaan sivilisaatiokehitykseen Keski-Amerikassa. Cuicuilco sijoittuu ajallisesti myöhäisesiklassiseen kauteen, jolloin kasteluviljelyyn perustuva maissinviljely räjäytti väkiluvun hurjaan nousuun Meksikon laakson tienoilla. [1] Se mahdollisti voimakkaiden päällikkökuntien ja lopulta valtioiden synnyn, ja suurten rakennelmien rakentamisen.
Cuicuilcon lähellä oli törkeä Tolucan sisäänpääsy meksikon laaksoon, ja itse Cuicuilco oli Texcocon rannoilla. Viljelykyliä syntyi seudulle noin 1200 eaa. Noin 1000-800 eaa. tehtiin soikeita, kartiomaisia pyramideja.
Noin 800 eaa. keskiesiklassisella kaudella alueelle syntyi kasvavia asutuskeskuksia. Paikalla vallitsi noin 600-200 eaa. oma keramiikkaperinteensä.
Cuicuilcoon rakennettiin noin 400 eaa., ehkä jo 800-600 eaa. pyöreä pyramidi. Noin 150-100 eaa. Cuicuilcosta oli tullut mahtava keskus, jossa asui ehkä 20 000 ihmistä[2]. Kaupungin koko oli melkein 4 km2.
Cuicuilco taantui noin 100 eaa. – 1 jaa. Kulttuuri palautui kuitenkin noin 1-150 jaa. ja tulenjumalaa palvottiin.
Pyramidi peittyi laavan alle läheisen Xitle-tulivuoren purkauksessa ehkä vuosien 100 ja 400 jaa. välillä.[2] Eräiden ajoitusten mukaan Xitle olisi purkautunut välillä 245-315 eaa. Purkaus peitti laavan alle suuren osan kaupungista. Jähmettynyt laava peittää alueella nykyään 80 km2.
Tämänkin jälkeen kaupungissa asuttiin, ja se luultavasti kilpaili jonkin aikaa Teotihuacánin kanssa ylivallasta Meksikon laakson seuduilla. Paikka hylättiin muutamaa sataa vuotta myöhemmin tapahtuneen toisen tulivuorenpurkauksen jälkeen. Painopiste siirtyi nyt Tolucaan ja Teotihuacaniin. Kyläasutusta alueella oli Teotihuacánin Tlamimilolpa and Xolalpan-kausilla noin 200-650 jaa. Seudulla oli myös Tula Chico/Coyotlatelco-esineistöä. Seudulla näkyy myös Cerro de la Estrella ja Azcapotzalco.
Jonkin verran seudulla on myös Tulan valtakauden esineistöä ajalta 950-1150 jaa.
Cuicuilcon talous perustui kauppaan ja maatalouteen.[2]
Cuicuilcon pyöreä pyramidi muokkaa
Pyramidi on muodoltaan katkaistu kartio. Sen keskusta on kiveä, pintakerros auringossa kuivattua tiiltä.[3] Pyramidi on 23 m korkea ja 118 m halkaisijaltaan. Paikoin jopa kymmenen metriä paksu laava- ja tuhkakerros on haitannut sen tutkimista.[2] Cuicuilcon pohjakaavaltaan pyöreässä pyramidissa on kolme viistoa kerrosta. Pyramidin huipulle päästään tyypillistä ramppi-porrasysteemiä pitkin. Varhaisimmat pyramidit olivat pyöreitä, sillä ne kehittyivät maakummuista. Cuicuilcossa oli monia porraspyramideja, joista useimmat ovaalimaisia.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Bruce Owen: Mesoamerica: Olmecs and Teotihuacan bruceowen.com. 2000. (englanniksi)
- ↑ a b c d Featured Sites: Cuicuilco Hola Canada. Simon Fraser University Museum of Archaeology and Ethnology. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
- ↑ Early religious life Pre-columbian civilisations. Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.7.2012. (englanniksi)