Cissé Inna Sissoko
Cissé Moussoumakan ”Inna” Sissoko (s. 11. joulukuuta 1933 Ké-Macina[1]) on malilainen yhteiskuntatieteilijä ja hallintovirkailija. Hän oli ensimmäinen nainen maan hallituksessa vuosina 1968–1972.
Inna Sissoko syntyi opettajan perheeseen. Hän kävi koulunsa Ségoussa ja Bamakossa ja työskenteli vuodesta 1953 lähtien apuopettajana. Sissoko opiskeli sairaanhoitajaksi Dakarissa vuosina 1957–1959 ja sosiaalityöntekijäksi Pariisissa vuosina 1959–1962. Hän työskenteli sosiaalityön opettajana ja suoritti yhteiskuntatieteen tutkinnon Pariisin yliopistossa vuonna 1967.[2]
Sissoko, joka ei ollut koskaan kuulunut Malia hallineeseen Sudanin liittoon,[3] nimitettiin vuoden 1968 vallankaappauksen jälkeen sosiaaliasioiden valtiosihteeriksi. Hän oli ensimmäinen nainen Malin hallituksessa.[1] Sissoko toimi tehtävässä vuoteen 1972 saakka, jolloin sosiaaliasioiden valtiosihteeristö sulautettiin terveysministeriöön[4]. Vuodesta 1985 lähtien hän työskenteli työvoima- ja julkisen palvelun ministeriön neuvonantajana[2].
Sissoko aloitti Malin ensimmäisen seksuaalivalistus- ja perhesuunnittelukampanjan vuonna 1971. Moussa Traorén johtama sotilaskomitea kumosi sitä varten siirtomaa-ajalta periytyneen ehkäisyn kieltävän lain ensimmäisenä ranskankielisen Afrikan maana. Sissoko elvytti myös naisjärjestöjen toiminnan, mikä johti Malin kansallisen naisliiton perustamiseen vuonna 1974.[4]
Sissoko on kansallisuudeltaan mandinka ja uskonnoltaan muslimi. Hän on eronnut opettajamiehestään Django Cisséstä. Sissoko ei saanut omia lapsia, mutta hänellä on adoptiolapsia.[2] Hän on ensimmäinen nainen, joka on nimitetty Malin ritarikunnan komentajaksi ja suurupseeriksi[5].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b En 57 ans d’indépendance: Le Mali a connu 57 femmes ministres Maliweb. Viitattu 9.12.2019.
- ↑ a b c Ba Konaré, Adame: Dictionnaire des femmes célèbres du Mali, s. 380–381. Bamako: Jamana, 1993.
- ↑ Tatiana Smirnova & Ophélie Rillon: Quand des Maliennes regardaient vers l’URSS (1961-1991). Cahiers d’Études africaines, 226 (2017), s. 341.
- ↑ a b Collective Mobilisations in Africa / Mobilisations collectives en Afrique, s. 166-170. Leiden, Boston: Brill, 2015. ISBN 978-90-04-29317-5.
- ↑ De Fankélé Diarra à Manassa Danioko: Ces femmes dans les instances de décisions Le Combat. Viitattu 9.12.2019.