Charles Dupuy
Charles Alexandre Dupuy (5. marraskuuta 1851 Le Puy – 23. heinäkuuta 1923 Ille-sur-Têt)[1] oli ranskalainen poliitikko, joka toimi kolmesti Ranskan pääministerinä vuosina 1893, 1894–1895 ja 1898–1899.
| Charles Dupuy | |
|---|---|
 |
|
| Ranskan pääministeri | |
| Presidentti | Sadi Carnot |
| Edeltäjä | Alexandre Ribot |
| Seuraaja | Jean Casimir-Perier |
| Presidentti |
Sadi Carnot Jean Casimir-Perier Félix Faure |
| Edeltäjä | Jean Casimir-Perier |
| Seuraaja | Alexandre Ribot |
| Presidentti |
Félix Faure Émile Loubet |
| Edeltäjä | Henri Brisson |
| Seuraaja | Pierre Waldeck-Rousseau |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. marraskuuta 1851 Le Puy, Ranska |
| Kuollut | 23. heinäkuuta 1923 (71 vuotta) Ille-sur-Têt, Ranska |
| Tiedot | |
| Puolue | Edistykselliset tasavaltalaiset |
Dupuy oli alkujaan filosofian professori. Hänet valittiin parlamentin edustajainkamariin vuonna 1885 ja hän liittyi Jules Ferryn johtamien maltillisten tasavaltalaisten ryhmään. Dupuy toimi opetusministerinä 1892–1893 ja kokosi sen jälkeen ensimmäisen oman hallituksensa huhtikuussa 1893. Hän siirtyi kuitenkin jo saman vuoden joulukuussa edustajainkamarin puhemieheksi. Puhemieskautensa ensimmäisen viikon aikana joulukuussa 1893 Dupuy joutui anarkisti Auguste Vaillantin pommiattentaatin kohteeksi kamarin istunnossa, mutta ei loukkaantunut. Dupuy sai mainetta rauhallisuudellaan, kun hän pommin räjähdettyä totesi: ”Hyvät herrat, keskustelu jatkukoon”. Toukokuussa 1894 Dupuy palasi pääministeriksi ja toimi samalla myös sisäministerinä. Hän oli presidentti Sadi Carnot’n vierellä, kun tämä murhattiin kesäkuussa 1894 Lyonissa.[1]
Ranskaa kuohuttanut Dreyfus-skandaali sai alkunsa Dupuyn toisen hallituksen aikana. Kun Dupuy palasi kolmannen kerran pääministeriksi marraskuussa 1898, Alfred Dreyfusin oikeusjuttu oli tulossa uuteen käsittelyyn. Dupuyn kolmas hallitus sääti poikkeuslain, jolla Dreyfus-jutun käsittely siirrettiin korkeimman oikeuden rikososastolta oikeuden yhteiskokoukselle. Prosessi johti myöhemmin Dreyfusin tuomion kumoamiseen erityisessä sotaoikeudessa, mistä seurasi oikeiston protesteja. Dupuy erosi tämän jälkeen pääministerin paikalta kesäkuussa 1899.[1]
Vuodesta 1900 kuolemaansa asti Dupuy edusti Haute-Loirea Ranskan senaatissa.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Charles-Alexandre Dupuy (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 6.4.2013.
Aiheesta muualla muokkaa
- Charles Dupuy (ranskaksi) Assemblée Nationale