Ceylonin tee on mustaa teetä, jota tuotetaan Ceylonin saarella eli Sri Lankassa. Nimitys Ceylonin tee on peräisin ajalta, jolloin Sri Lanka ei vielä ollut itsenäistynyt Britannian alaisuudesta ja vaihtanut nimeään Sri Lankaksi. Nykyään nimitys Ceylonin tee on sekä ilmaus teen alkuperämaasta että kertoo sen täyttävän maan teetuotantoa ohjaavan Sri Lankan teelautakunnan määrittelemän tuotebrändin ehdot.[1] Tee on Sri Lankalle keskeinen vientituote: sen osuus oli noin 15 % Sri Lankan ulkomaankaupasta, yhteensä 1,55 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2013).[2]

Srilankalaisia teeviljelmiä.

Teenviljely sai alkunsa Ceylonilla 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun kasvitauti oli tuhonnut suurimman osan Ceylonin kahviviljelmistä. Teetuotanto syntyi täydentämään Ison-Britannian kasvavaa teen kulutusta, osittain koska Britannia halusi tulla riippumattomaksi teekaupasta Kiinan kanssa.

Ceylonin tee luokitetaan matalalla kasvaneeseen (low grown, merenpinnasta 550 metriin), keskikorkeaan (medium grown, 550–1 050 m) ja parhaaseen eli korkealla kasvaneeseen (high grown, yli 1 050 m). Ehkä kaikkein tunnetuin Sri Lankan eri teealueiden tee on Ceylon Nuwara Eliya, joka on peräisin maan korkeimmalta teealueelta ja jonka luonnehditaan poikkeavan maultaan muusta Ceylonin teestä jo Orange Pekoe -laatuisenakin. Muita kuuluisia korkealla kasvaneita ovat Ceylon Uva ja Ceylon Dimbula.

Suurin osa Ceylonin teestä kuitenkin käytetään Ceylon-teesekoituksiin, joissa tee tulee useilta eri teetiloilta, tai osana English Breakfast -teetä tai muita vastaavia sekoituksia. B.O.P.-laatuinen tai useammin CTC-menetelmällä valmistettu tee pakataan teepusseihin, joiden vahva annostus perustuu olettamukseen, että tämä heikompilaatuinen tee juodaan joko maidon tai sitruunan kera.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Why 'Ceylon' Tea Sri Lanka Tea Board, srilankateaboard.lk. Viitattu 4.7.2022. (englanniksi)
  2. Sri Lanka tea market review (pptx) (The Twenty-first Session of the Intergovernmental Group on Tea. Sri Lankan teealueiden sijainti esityksen sivulla 13/33) 11/2014. fao.org. Viitattu 4.7.2022. (englanniksi)

Muut lähteet muokkaa

  • Dominique T. Pasqualini, Bruno Suet: The Time of Tea. Vilo International, Ranska 2000

Aiheesta muualla muokkaa