Celsuksen kirjasto on antiikin aikainen kirjastona toiminut rakennus Efesoksen kaupungissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Se rakennettiin hautamuistomerkiksi Asian provinssin prokonsulille Tiberius Julius Celsus Polemaeanukselle. Kirjaston rauniot ovat osa Efesoksen arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1][2][3][4]

Celsuksen kirjasto
Celsuksen kirjaston julkisivu.
Celsuksen kirjaston julkisivu.
Sijainti Efesoksen arkeologinen alue, Selçuk, İzmir, Turkki
Koordinaatit 37°56′21″N, 27°20′27″E
Rakennustyyppi heroon ja kirjasto
Valmistumisvuosi 135 jaa.
Tyylisuunta komposita/korinttilainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Efesos
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia muokkaa

Celsuksen kirjasto rakennettiin Rooman keisarikaudella. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 110 ja se valmistui vuonna 135. Kirjasto rakennettiin hautamuistomerkiksi senaattori Tiberius Julius Celsus Polemaeanukselle, joka oli vuoden 92 konsuli ja toimi Asian provinssin prokonsulina Efesoksessa vuosina 105–107. Hänet haudattiin kirjaston lattian alle, ja näin rakennus oli samalla eräänlainen heroon. Kirjaston rakennutti Celsuksen poika Gaius Julius Aquila, vuoden 110 konsuli, ja sen saattoivat loppuun hänen perillisensä.[2][3][4]

 
Celseuksen kirjaston sisätiloja: hauta-apsis ja Athenen patsaan paikka.
 
Celsuksen kirjaston pohjapiirros.

Kirjastossa säilytettiin aikanaan yli 12 000 kirjakääröä, mikä tekee siitä antiikin kolmanneksi suurimman tunnetun kirjaston Aleksandrian ja Pergamonin kirjastojen jälkeen.[3][4] Kirjasto tuhoutui tulipalossa maanjäristyksen tai goottien hyökkäyksen yhteydessä vuonna 292/293. Sen julkisivu kuitenkin säilyi, ja rakennusta kunnostettiin 300-luvulla. Julkisivu romahti lopulta maanjäristyksessä 900-luvulla.[5]

Kirjaston kaivaukset suoritettiin vuonna 1904, jonka jälkeen sen julkisivu kunnostettiin. Nykyisin rakennus on yksi Efesoksen arkeologisen alueen tunnetuimpia ja näyttävimpiä kohteita.[3][5]

Rakennus muokkaa

Celsuksen kirjasto sijaitsee Kuretes-kadun ja Marmorikadun kulmauksessa olevan aukion länsilaidalla. Rakennuksen julkisivu on kaksikerroksinen, ja kummassakin kerroksessa on kahdeksan pylvästä. Alemman kerroksen pylväät ovat kompositapylväitä ja ylemmän kerroksen pylväät korinttilaisia pylväitä. Julkisivu on ollut rikkaasti koristeltu. Seinässä pylväiden välissä on syvennyksiä, joissa oli neljän tiedollisen hyveen, Viisaus (Sofia), Tieto (Epistēmē), Harkinta/Tervejärkisyys (Ennoia) ja Hyve (Aretē), naispuolisten henkilöitymien patsaat. Alkuperäiset patsaat ovat nykyisin Efesos-museossa Wienissä, kun taas rakennuksessa niiden paikalla on kopiot. Julkisivulle johtaa yhdeksän 21 metriä leveää marmoriporrasta.[2][3]

 
ΑΡΕΤΗ ΚΕΛΣΟΥ, Aretē Kelsū, ”Celsuksen hyve”. Veistos kirjaston julkisivussa, kopio.

Rakennuksen sisään johtaa kolme ovea. Toisessa kerroksessa julkisivussa on puolestaan kolme ikkunaa. Julkisivun takana on kirjaston pääsali, jonka koko on noin 16,7 x 10,9 metriä eli noin 180 neliömetriä. Sali oli reunustettu kaksoisseinillä tilan pitämiseksi kuivana ja sopivan lämpöisenä. Salin seinillä oli syvennyksiä kirjakäärökaapeille. Sisäänkäynnin vastakkaisella puolella on apsis, jonka alla oli Celsuksen sarkofagin sisältänyt hautakammio. Sen päällä oli Athenen patsas. Salissa ei julkisivun ulkonäöstä huolimatta ollut toista kerrosta.[2][3][5]

Kirjaston lähellä sijaitsi auditorium, jota käytettiin luentoihin.[3] Heti kirjaston vieressä on niin kutsuttu Mazaioksen ja Mithridateen portti, joka johtaa Efesoksen agoralle.

Lähteet muokkaa

  1. Scherrer, Peter (toim.): Ephesus. New Guide, s. 130–133. Authorised by Österreiches Archäologisches Institut and Efes Müzesi Selçuk. Graphis Ltd, 2000. ISBN 975-807-036-3.
  2. a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPHESOS Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Celsus Library Ephesus. Arkistoitu 26.9.2019. Viitattu 4.11.2019.
  4. a b c Craven, Jackie: The Ancient Library of Celsus About.com. Arkistoitu 28.8.2008. Viitattu 4.11.2019.
  5. a b c Mark Cartwright: Library of Celsus Ancient History Encyclopedia. Viitattu 4.11.2019.

Aiheesta muualla muokkaa