Calixtus III
paavi
Calixtus III, syntymänimeltään Alfonso de Borgia (31. joulukuuta 1378 – 6. elokuuta 1458) oli paavina 8. huhtikuuta 1455 – 6. elokuuta 1458.[1] Ennen paaviksi tuloaan hän toimi oikeustieteen professorina Lleidassa ja sen jälkeen diplomaattina Aragonian kuninkaan palveluksessa. Hän nousi paaviksi varsin myöhäisellä iällä kompromissiehdokkaana. Häntä pidettiin terveydeltään heikkona ja epäpätevänä. Paaviuskauden tärkein tavoite oli yllyttää kristittyjä ristiretkelle turkkilaisia vastaan, jotka olivat vallanneet Konstantinopolin vuonna 1453.
| Calixtus III | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Alfonso de Borgia |
| Syntynyt | 31. joulukuuta 1378 Canals, Aragonian kruunu |
| Kuollut | 6. elokuuta 1458 (79 vuotta) Rooma, Kirkkovaltio |
| Paavi | |
| Paavius alkoi | 8. huhtikuuta 1455 |
| Paavius päättyi | 6. elokuuta 1458 |
| Edeltäjä | Nikolaus V |
| Seuraaja | Pius II |
Calixtus III nosti kaksi veljen- tai sisarenpoikaansa kardinaaleiksi. Toisesta heistä tuli korruptiosta ja nepotismista surullisenkuuluisa paavi Aleksanteri VI (1492–1503).
Lähteet muokkaa
- Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä?. Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2.
Viitteet muokkaa
- ↑ Hanska 2005: 322.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Calixtus III Wikimedia Commonsissa
|
Edeltäjä: Nikolaus V |
Paavi | Seuraaja: Pius II |