Caj Westerberg
Caj Torsten Westerberg (s. 14. kesäkuuta 1946 Porvoo) on suomalainen kirjailija ja suomentaja.[1]
| Caj Westerberg | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. kesäkuuta 1946 Porvoo |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti |
runoilija suomentaja |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi, suomi |
| Tuotannon kieli | suomi, ruotsi |
| Esikoisteos | Onnellisesti valittaen |
| Palkinnot | |
|
Kirjallisuuden valtionpalkinto (1970, 1986) |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Henkilöhistoria muokkaa
Westerbergin vanhemmat olivat ylietsivä Torsten Westerberg ja ravintolaemäntä Margit Eriksson. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1965–1970 oli taidemaalari Riitta Raija Puupponen, toinen 1971–1988 filosofian tohtori Elina Waris ja kolmas vuodesta 1992 on taidegraafikko Marjatta Nuoreva.[1] Westerbergin poika toisesta avioliitosta on ohjaaja ja käsikirjoittaja Paavo Westerberg.[2] Valtion taiteilijaeläke Westerbergille myönnettiin 2007.[1]
Kirjallinen tuotanto muokkaa
Westerberg on tunnettu ensisijaisesti runoilijana. Westerberg on myös suomentanut runsaasti runoja ja näytelmiä. Hän on kaksikielinen, mutta on kirjoittanut lähinnä suomeksi.[2] Ensimmäiset ruotsinkieliset runokokoelmansa Westerberg julkaisi vuonna 2017.[3] Jo esikoisteos Onnellisesti valittaen toi Westerbergin julkisuuteen. Sitä pidettiin kuvausvoimaisena ja visuaalisesti rikkaana.[4] Runoilijana häntä on verrattu Rabbe Enckelliin ja häntä arvostetaan muiden muassa Gunnar Ekelöfin, Tomas Tranströmerin ja Tua Forsströmin runouden suomentajana.[3]
Teoksia muokkaa
- Onnellisesti valittaen, 1967
- Runous, 1968
- En minä ole ainoa kerta, 1969
- Uponnut Venetsia, 1972
- Äänesi, 1974
- Kallista on ja halvalla menee, 1975
- Reviirilaulu, 1978
- Elämän puu, 1981
- Kirkas nimetön yö, 1985
- Toteutumattomat kaupungit, Runoja 1967–1985, 1987
- Että näkyisi valona vedessä, 1991
- Läikehtien rientävät pilvinä kivet, 1992
- Ataraksia, 2003
- Yönmusta, sileä, 2011
- En den klaraste klang, 2017
- Mörker och ljung, 2017
Palkintoja ja tunnustuksia muokkaa
- Kirjallisuuden valtionpalkinto, 1970, 1986
- Suomen Kirjailijaliiton palkinto, 1978
- Valtion kääntäjäpalkinto, 1984
- Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto, 1986
- Yleisradion Kääntäjäkarhu-tunnustuspalkinto, 1994 (Ekelöf, Trilogia) ja 2012 (Tomas Tranströmerin tuotanto)[5]
- Eino Leinon palkinto, 1995
- Finlands Svenska Författarföreningens stora pris, 1998
- Irene ja Kalevi Sorsan rahaston kääntäjäpalkinto, 2005[1]
- Mikael Agricola -palkinto, 2007
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Pajala, Lasse – Lagerbohm, John – Strengell-Silainen, Ulla (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 1093. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
- ↑ a b Nopeasti kiitävien hetkien merkitsijä. Demari 7.10.2009. Viitattu 13.11.2013.
- ↑ a b Ekman, Michel: Fågelns klara klang. Hufvudstadsbladet, 2.12.2017, s. 32. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Otava.
- ↑ Literary Prizes. Books from Finland. Viitattu 13.11.2013. (englanniksi) (Vuoden 2012 pakinto).
Aiheesta muualla muokkaa
Sitaatteja aiheesta Caj Westerberg Wikisitaateissa- Westerberg, Caj hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
