Wikipedia

C9-liiga

yhdeksän Kiinan kärkiyliopistojen liittouma

C9-liiga (kiin. 九校联盟, Jiǔ xiào liánméng) on yhdeksän korkeatasoisen julkisen yliopiston liittoutuma Manner-Kiinassa. Se on eräs Kiinan hallituksen virallisista ohjelmista maan korkeakouluopetuksen tason kehittämiseksi ja maineen edistämiseksi.[1][2]

Kiinan johtavat julkisesti rahoitetut tutkimusyliopistot kuuluvat C9-liigaan.[3] Mukana liittoumassa ovat (aakkosjärjestyksessä): Fudan-yliopisto, Harbinin teknillinen instituutti, Kiinan tiede- ja teknologiayliopisto, Nanjingin yliopisto, Pekingin yliopisto, Shanghain Jiao Tong -yliopisto, Tsinghua-yliopisto, Xi’anin Jiaotong-yliopisto ja Zhejiangin yliopisto.[1][4]

Historiaa ja etuja muokkaa

Vuonna 1999 Kiinan keskusjohto päätti 27 miljardin CNY:n rahoituksesta 34 keskeiselle yliopistolleen osana yliopistojensa kehittämisohjelmaa (Project 985). Rahoituksesta 42 prosenttia kohdennettiin ainoastaan yhdeksään yliopistoon.[2] Tästä yhdeksiköstä on sittemmin muotoutunut Kiinan yhdeksän yliopiston liittouma (engl. China 9 University League, C9 League).[2] Yliopistot solmivat virallisen yhteistyö-, henkilövaihto- ja resurssienlainaussopimuksen vuonna 2009.[5]

C9-liittouman oppilaitoksille on osoitettu erityisresursseja, ja ne jakavat joitain resursseja keskenään.[4][5] Ne saavat huomattavan rahoituksen sekä Kiinan valtakunnallisilta että paikallisilta viranomaisilta uusien tutkimuskeskusten rakentamiseksi, tilojen kehittämiseksi, kansainvälisten konferenssien järjestämiseksi, maailmankuulujen tieteentekijöiden ja vierailevien tutkijoiden houkuttelemiseksi ja kiinalaisten tieteentekijöiden tukemiseksi ulkomaisiin konferensseihin.[6] On esitetty, että vaikka C9-liigan yliopistoissa toimii vain 3 prosenttia maan tutkijoista, liittoumalle ohjataan 10 prosenttia kansallisista tutkimusmenoista.[7] Toisen lähteen mukaan C9-liigan yliopistot tuottaisivat 20 prosenttia Kiinan akateemisista julkaisuista ja 30 prosenttia kaikista tieteellisistä viittauksista.[3] Liittouman yliopistoissa työskentelee monia sellaisia huippuopettajia tai -tutkijoita, jotka ovat saaneet ainakin yhden Kiinan arvostetuimmista akateemisesti tunnustetuista asemista eli Tuhannen lahjakkuuden ohjelman professuurin tai Changjiang-professuurin.[1]

Kiinan opetusministeriö ja useat tutkijat sekä lehdistö ovat joskus verranneet yhdeksikköä yksityisiin yhdysvaltalaisiin Ivy League -huippuyliopistoihin käyttämällä englanninkielistä nimitystä China's Ivy League, Kiinan Ivy League.[2] Kiinan kommunistisen puolueen virallinen sanomalehti Kansan päivälehtikin on toiminut näin.[4]

C9-liittouman yliopistojen perustietoja muokkaa

Allaolevaan taulukkoon on koottu perustietoja C9-liigan yliopistoista.[4] Yliopistojen kansainvälisen tason vertailemiseksi on mukana oppilaitosten sijoitus kansainvälisesti tunnetussa yliopistorankingissa.[8] ARWU-yliopistoranking kehitettiin Shanghain Jiao Tong -yliopistossa kiinalaisten poliittisten ja koulutushallinnon päättäjien apuvälineeksi Kiinan korkeakoulujen vertailemiseksi läntisiin akateemisiin opinahjoihin.[2][9] Tämä yliopistoranking otettiin käyttöön myös monessa muussa maassa eräänä korkeakoulujen tason seurannan mittarina. Vuodesta 2009 yksityisen konsulttiyrityksen (ShanghaiRanking Consultancy)[10] julkaisema oleva ARWU-yliopistoranking painottaa luonnontieteen ja tekniikan tutkimustyötä ja löydöksiä, suuria kansainvälisiä palkintoja (Nobel-palkinnot ja Fieldsin mitalit), ja viitatuimpia tutkijoita. [2] Vuonna 2020 ARWU-rankingissa, parhaat kiinalaisyliopistot olivat Tsinghua-yliopisto (sijalla 29) ja Pekingin yliopisto (49). Muutkin C9-liigan yliopistot ylsivät vuoden 2020 ARWU-listalla vähintään sijaluokkaan 101.–150.[8] Vuoden 2003 ARWU-rankingissa paras kiinalainen yliopisto sijoittui vasta sijaluokkaan 201–250, joten runsaassa 15 vuodessa maan kärkiyliopistojen tason nousu on tämän mittariston kriteerein ollut erittäin merkittävää.[11][8] Vielä vuonna 2015 yksikään kiinalainen yliopisto ei yltänyt ARWU-rankingissa sadan parhaan yliopiston joukkoon; neljä Kiinan korkeatasoisinta tutkimusyliopistoa yliopistoa oli tällöin tämän maailmanlistan sijaluokassa 101–150.[12] Osa taulukon tiedoista löytyy lähteistettynä vastaavasta yliopistoartikkelista.

Nimi[4][8] Kuva Kaupunki,
maakunta 		Perustettu[4] Kokopäiväisiä
opiskelijoita 		ARWU-ranking
(2020)[8] 		ARWU-ranking
(2015)[12] 		ARWU-ranking
(2003)[11]
Fudan-yliopisto   Shanghai 1905 36 233[13] 100 151–200 301–350
Harbinin teknillinen instituutti   Harbin, Heilongjiang 1920 31 873[14] 101–150 201–300 ei listalla (sija >500)
Nanjingin yliopisto   Nanjing, Jiangsu 1902 38 267 101–150 201–300 301–350
Pekingin yliopisto   Peking 1898 44 729[15] 49 101–150 251–300
Shanghain Jiao Tong -yliopisto   Shanghai 1896 37 989 63 101–150 401–450
Tsinghua-yliopisto   Peking 1911 50 394 29 101–150 201–250
Kiinan tiede- ja teknologiayliopisto   Hefei, Anhui 1958 15 500 73 151–200 301–350
Xi’anin Jiaotong-yliopisto   Xi'an, Shaanxi 1896 40 346 101–150 201–300 ei listalla (sija >500)
Zhejiangin yliopisto [16]   Hangzhou, Zhejiang 1897 54 641 58 101–150 351–400

Vaikka C9-yliopistot ovat julkisesti rahoitettuja, niillä on lukuvuosimaksu, joka voi olla joillain aloilla huomattavan korkea - esimerkiksi englanninkielisissä opetusohjelmissa, lääketieteen ja insinööritieteiden alalla, sekä ylempää korkeakoulututkintoa tai jatko-opintoja opiskeltaessa.[17] Maksut rajavat osaltaan opiskelija-ainesta kohti paremman tulotason perheitä. Toisaalta esimerkiksi Kiinan valtio myöntää vuosittain opiskelustipendejä toivomilleen opiskelijaryhmille, esimerkiksi hakuehdot täyttäville EU-kansalaisille.[18]

Kritiikkiä muokkaa

C9-liittouman yliopistojen tiukkoja opiskelijavalintoja on kritisoitu suurkaupunkilaisia suosivaksi ja maaseutuopiskelijoita syrjiväksi. Kaikista Kiinan provinsseista on saattanut olla mahdotonta päästä opiskelijaksi C9-yliopistoihin edes provinssin parhaimmilla pääsykokeiden pistemäärillä.[19] Kansallisesti keskeisten yliopistojen rahoitusohjelmien (Project 985 ja 211), on myös kritisoitu tukevan varakkaita eliittikiinalaisia kouluttavia yliopistoja ja osaltaan laajentavan eroa muihin oppilaitoksiin samalla, kun miljoonat kiinalaiset yhä elävät köyhyydessä eikä alempitasoinenkaan koulutus ole tasapuolista.[20]

Lokakuussa 2013 C9-liigan yliopistot antoivat yhdessä Euroopan tutkimusyliopistojen liiton (LERU, esim. Helsingin yliopisto), yhdysvaltalaisen AAU-yliopistojärjestön (Association of American Universities) ja australialaisen Go8-yliopistoryhmittymän (Group of Eight Australia) edustajien kanssa Hefein julkilausuman.[21][22][23][24] Siinä osapuolet sitoutuvat toimimaan sananvapauteen kuuluvan akateemisen vapauden edistämiseksi ja puolesta yliopistoissaan.[22][23][24] Julkilausumaa on osassa puheenvuoroissa pidetty tervetullena askeleena, jolla edistetään akateemista vapautta Kiinassa. Tarkemmin aihetta eritellessään Zha ja Xie (2013) arvioivat kyseessä olevan kokeilu C9-yliopistoilla, jota hyödyntämällä nämä kiinalaisyliopistot pääsisivät esittelemään verkottumistaan kansainvälisten tutkimuksen kärkiyliopistojen kanssa. Tukea näkemykselleen poliittisesta kokeilusta tutkijat saivat Kiinan opetusministeriön aiemmista säädöksistä ja joidenkin yliopistojen ennen Hefein julkilausumaa tekemistä toimenpiteistä peruskirjansa päivittämisessä akateemista vapautta sallivampaan suuntaan. Zhan ja Xien mukaan toimenpiteillä ei Kiinassa kuitenkaan saisi rajoittaa "kiinalaisen mallin" mukaista kommunistisen ohjauksen asemaa yliopistohallinnossa. Tästä johtuen he pitivät akateemista vapautta julistuksesta huolimatta paradoksina, pääsäännön kanssa ristiriitaisena aiheena Kiinassa.[23]

Keskusjohdon myöntämän rahoituksen on esitetty toimivan poliittisena talutusnuorana, joka rajoittaa oppilaitosten akateemista vapautta. Akateeminen vapaus nähdään arvioissa yleensä maailmanluokan yliopistojen piirteenä lahjakkuuden kokoamisen ja oppilaitosten riittävän rahoituksen ohella.[20] Joillain mittaristoilla maineikkaissakin C9-liigan yliopistoissa akateemista vapautta saatetaan rajoittaa tuntuvasti. Esimerkiksi tutkimustyön julkaisua saatetaan sensuroida ja tutkimushavaintojen uutisointia rajoittaa.[25] Kiinalaisen sosiologin mukaan missään Kiinan yliopistoissa ei ole ajattelun vapautta tai akateemista itsenäisyyttä. Ajattelun kahlitseminen on eräs Kiinan kommunistisen puolueen tavoista hallita. Hänen mukaansa Kiinassa taiteen tulee palvella politiikkaa ja intellektuellien kommunistista puoluetta.[26]

Esimerkiksi Tsinghua-yliopistossa professori Xu Zhangrun, joka esitti artikkeleissaan kritiikkiä valtion poliittisia ja sosiaalisia seikkoja sekä valtionjohdon henkilökulttia kohtaan, pidätettiin ensin tehtävistään,[27] ja vangittiin muutamia kuukausia myöhemmin "prostituution vaatimisen" nojalla.[28][29] Myös Xuta julkisesti tukenutta kustantaja Geng Xiaonania vastaan on nostettu syyte aluksi 8 000, myöhemmin 200 000 teoksen "laittomasta julkaisemisesta", ja kustantaja pidätettiin.[30][31] Kun toimintaohjeet tulevat kommunistisen puolueen taholta, kuvastaa tämä yliopistojen akateemisen toiminnan olevan poliittisesti rajattua, yliopistojen olevan epäautonomisia toimijoita. Esimerkiksi Fudan-yliopistossa vastustettiin flashmob-laulutempauksella loppuvuodesta 2019 yliopiston peruskirjaan tehtyjä poistoja, joilla maininnat "ajattelun vapaudesta" ja "demokraattisesta hallinnosta" hävitettiin.[27][32][26] Myös Nanjingin yliopistossa on tehty vastaava, aiemmin sallitun ajatteluvapauden poisto yliopiston peruskirjasta.[32]

Eräänä muuna esimerkkinä akateemisen vapauden rajoituksista oli covid-19-taudin hoitoa koskevan keskustelun rajoittaminen alkuvuonna 2020. Fudan-yliopistoon asetettu poliittinen virkailija poistatti keväällä 2020 professoritason historioitsijan kirjoittamat covid-19-tautiin varautumista koskevat Weibo-keskustelut ja suljetutti käyttäjän yliopiston WeChat-keskustelutilit sen jälkeen, kun historioitsija oli kannattanut muistomerkkiä covid-19-epidemiaa varhaisessa vaiheessa esilletuoneelle, tautiin menehtyneelle lääkäri Li Wenliangille.[33]

Kiinan yliopistojen akateemisen vapauden suhteuttamiseksi muihin maihin voi käyttää apuna vuodesta 2020 lähtien julkaisua akateemisen vapauden indeksin maatilastoa. Sen mukaan Kiinan akateemisen vapauden indeksi (AFi=0,101) oli vuoden 2019 aineiston mukaan maailman 15 heikoimman maaindeksin joukkossa.[34] Akateemisen vapauden indeksiluku vaihtelee välillä 0–1, jossa 0 on huonoin ja 1 teoreettinen maksimi. Kuuluminen luokkaan E (0–0,2) merkitsee erittäin huonoa akateemista vapautta. Vuonna 2019 vertailun korkein indeksiarvo oli 0,971 (Uruguay) ja heikoin 0,011 (Pohjois-Korea).[34]

Double First Class -ohjelma, laajempi joukko yhteistyöyliopistoja myös Suomesta muokkaa

Erään uutisen mukaan C9-liittouma oltaisiin lopetettu vuonna 2014 ja korvattu uudella yliopistojen kehittämisohjelmalla.[20] Toisaalta useat C9-liittouman yliopistot viestivät ainakin englanninkielisillä sivuillaan kuuluvansa yhä C9-ryhmittymään (tilanne 11/2020, esimerkiksi [35]) ja C9 on tavanomainen ilmaisu tuoreemmassakin kiinalaista yliopistokoulutusta käsittelevässä kirjallisuudessa. Vuonna 2017 uutisoitiin Kiinan uuden viisivuotissuunnitelman toteuttamissuunnitelman yhteydessä uudesta kiinalaisen yliopistokoulutuksen kehitysohjelmasta (Double First Class), jolla tähdätään muun muassa 42 kiinalaisen yliopiston tai korkeakoulun tason nostamiseen "kansainväliseen luokkaan" vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2017 julkistetut 42 kiinalaista yliopistoa tai korkeakoulua kuuluivat ARWU-yliopistorankingissa maailman 500:n kärkiyliopiston joukkoon ja C9-liittouman yliopistot ovat tämän ryhmän kärkeä. Ohjelmaan kuuluu myös joukko yliopistoja, jotka joissain oppiaineissa pyrkivät maailman kärkikastiin. Double First Class -ohjelma nähdään aiempien kehitysohjelmien (Project 211 ja 985) jatkeena.[36][37][38] Monet kiinalaisista yliopistoista, jotka tekevät yliopistoyhteistyötä ulkomaisten yliopistojen kanssa, kuuluvat tämän Double First Class -ohjelman piiriin. Suomesta esimerkiksi useita Aalto-yliopiston, Helsingin, Jyväskylän ja Lapin yliopistojen kiinalaisia yhteistyöyliopistoja on mukana Double First Class -kehitysohjelmassa. Osa näistä yhteistyöyliopistoista (kuten Pekingin yliopisto ja Fudan-yliopisto) kuuluu C9-liittoumaan.[39][40][41][42][43][44]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Feng Li, Yajun Miao & Chenchen Yang (2015). "How do alumni faculty behave in research collaboration? An analysis of Chang Jiang Scholars in China" (englanniksi). Research Policy 44: 438–450. doi:10.1016/j.respol.2014.09.002. 
  2. ↑ a b c d e f Ryan M. Allen: A Comparison of China’s “Ivy League” to Other Peer Groupings Through Global University Rankings (DOI doi.org/10.1177/1028315317697539) Journal of Studies in International Education, 21 (5):395–411. 2017. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b "Eastern stars: Universities of China's C9 League excel in select fields", Times Higher Education. ((englanniksi)) 
  4. ↑ a b c d e f China's Ivy League: C9 League en.people.cn. Arkistoitu 3.1.2019. Viitattu 26.11.2020. en
  5. ↑ a b 九校高校签订《一流大学人才培养合作与交流协议书》 xjtunews.xjtu.edu.cn. Arkistoitu 26.11.2020. (kiinaksi)
  6. ↑ "World Education News & Reviews", wenr.wes.org. ((englanniksi)) 
  7. ↑ "Best universities in China 2018", Times Higher Education, 6 September 2017. ((englanniksi)) 
  8. ↑ a b c d e Arkistoitu kopioAcademic Ranking of World Universities 2020 (luokittelu-valinta: By Location: China) shanghairanking.com. Arkistoitu 15.8.2019. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Murat Perit Çakır, Cengiz Acartürk, Oğuzhan Alaşehir, Canan Çilingir: A comparative analysis of global and national university ranking systems (abstrakti, kokoartikkeli saatavilla esim. yliopistokirjaston kautta) Scientometrics, 103 (3): 813-848. 2.4.2015. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Arkistoitu kopioAbout Us ShanghaiRanking Consultancy, shanghairanking.com. Arkistoitu 13.1.2021. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  11. ↑ a b Arkistoitu kopioAcademic Ranking of World Universities 2003 shanghairanking.com. Arkistoitu 30.4.2015. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  12. ↑ a b Arkistoitu kopioAcademic Ranking of World Universities 2015 shanghairanking.com. Arkistoitu 30.10.2015. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  13. ↑ About FDU fudan.edu.cn. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Arkistoitu kopioFacts and figures 2019. hit.edu.cn. Arkistoitu 1.12.2020. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  15. ↑ 1北京大学2018年基本数据 2018. pku.edu.cn. Viitattu 26.11.2020. (kiinaksi)
  16. ↑ Arkistoitu kopioAbout - Facts and figures zju.edu.cn. Arkistoitu 23.8.2019. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  17. ↑ "The cost of studying at a university in China", Times Higher Education, 8 Feb. 2018. ((englanniksi)) 
  18. ↑ "Chinese Government Scholarship-EU Program", campuschina.org. Luettu 2020-11-26. ((englanniksi)) Archived from the original on 2020-11-29. 
  19. ↑ Qiang Wang: Rural students are being left behind in China Nature 510, 445. 25.6.2014. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
  20. ↑ a b c Yojana Sharma. "Hubs to take elite universities into world-class club", World University News, universityworldnews.com, 16 October 2015. ((englanniksi)) 
  21. ↑ Arkistoitu kopioFour Int'l Groups of Research Universities Jointly Issued Hefei Statement University of Science and Technology of China, ustc.edu.cn. 10.10.2013. Arkistoitu 13.10.2013. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  22. ↑ a b Liz Heron: Nine Chinese universities sign academic freedom pact South China Morning Post, scmp.com. 15.10.2013. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  23. ↑ a b c Qiang Zha & Guangkuan Xie: Nine Chinese universities sign academic freedom pact universityworldnews.com. 22.11.2013. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  24. ↑ a b Arkistoitu kopioHefei Statement on the ten characteristics of contemporary research universities (pdf) League of European Research Universities, leru.org. October 2013. Arkistoitu 19.1.2022. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  25. ↑ Jennifer Ruth & Yu Xiao. "Academic Freedom and China", Academe, Fall 2019, American Association of University Professors (AAAP), aaup.org. ((englanniksi)) 
  26. ↑ a b Anna Fifield. "Chinese universities replace 'freedom of thought' with Xi's teachings", smh.com.au, 19 Dec 2019. ((englanniksi)) 
  27. ↑ a b Mimi Lau. "China’s Fudan University students in flash mob for freedom of thought", scmp.com, 18 Dec 2019. ((englanniksi)) 
  28. ↑ Michael Rowand. "Xu Zhangrun Was China’s Loyal Opposition. Now, He’s In Jail.", foreignpolicy.com, 10 Jul 2020. ((englanniksi)) 
  29. ↑ Guo Rui. "Chinese law professor hires legal team and human rights advocate to fight charge of soliciting prostitution", scmp.com, 29 Jul 2020. ((englanniksi)) 
  30. ↑ Guo Rui. "Arrested publisher Geng Xiaonan is paying the price for supporting me, says dissident law professor", scmp.com, 20 Oct 2020. ((englanniksi)) 
  31. ↑ Qiao Long. "China Increases Charges Against Publisher Who Spoke Out For Dissident", rfa.org, 20 Nov 2020. ((englanniksi)) 
  32. ↑ a b "China cuts 'freedom of thought' from top university charters", theguardian.com, 18 Dec 2019. ((englanniksi)) 
  33. ↑ Jouce Lau. "Academic Freedom and COVID-19 in China", insidehighered.com, 28 May 2020. ((englanniksi)) 
  34. ↑ a b Katrin Kinzelbach, Ilyas Saliba, Janika Spannagel, Robert Quinn: Free Universities. Putting the Academic Freedom Index Into Action (pdf) (maaranking s. 24; raportti esittelee Akateemisen vapauden indeksin, Academic Freedom Index (AFi). AFi-pisteet pohjautuvat maailmanlaajuisesti 1810 asiantuntijan tekemään arvioon, jotka on yhdistetty bayesilaisella mallilla) March 2020. Global Public Policy Institute (GPPi), gppi.net. Viitattu 1.12.2020. (englanniksi)
  35. ↑ Arkistoitu kopioWhat numbers tell about NJU (yliopistokampukset mainitaan verkkosivun alalaidan kohdassa Contact Us) Nanjingin yliopisto, nju.edu.cn. Arkistoitu 11.12.2020. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  36. ↑ "China to develop 42 world-class universities", People's Daily, 21 September 2017. ((englanniksi)) 
  37. ↑ Implementation measures released for China’s new world-class university policy 28.2.2017. gov.au. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  38. ↑ Double First-Class university and discipline list policy update 14.12.2017. gov.au. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  39. ↑ Aalto-yliopisto perustaa kiinalaisyliopiston kanssa yksikön Shanghaihin 30.6.2017. Aalto-yliopisto via stt.info. Viitattu 27.11.2020.
  40. ↑ Suomen ja Kiinan yliopistoyhteistyö uudelle tasolle 29.11.2014. yle.fi. Viitattu 27.11.2020.
  41. ↑ Jyväskylän yliopisto yhteistyöhön kiinalaisyliopiston kanssa 25.6.2012. yle.fi. Viitattu 27.11.2020.
  42. ↑ Kiina: Jyväskylän yliopiston kahdenväliset vaihtokohteet Kiinassa 21.09.2020. Jyväskylän yliopisto, jyu.fi. Viitattu 27.11.2020. [vanhentunut linkki]
  43. ↑ Lapin yli­opis­tol­le pro­fes­suu­ri ja ra­ha­lah­joi­tus Kii­nas­ta 7.6.2016. kaleva.fi. Viitattu 27.11.2020.
  44. ↑ Kiinalaiset luottavat lappilaiseen talviurheiluosaamiseen - Pekingin urheiluyliopisto tilasi Lapin yliopiston ja Lapin AMKin yhteisesti järjestämän tutkintokoulutuksen 20.9.2018. Lapin yliopisto via epressi.com. Viitattu 27.11.2020.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=C9-liiga&oldid=22149498”