Wikipedia

Córdoban moskeija

La Mezquita (espanjaa, arabian kielen sanasta Masijd “moskeija”) on Córdobassa, Espanjan Andalusiassa sijaitseva pyhäkkö. Arabihallitsijat rakennuttivat sen vuosina 785-987. Rakennus ehti olla moskeijana neljäsataa vuotta. Vuonna 1236 se vihittiin kirkoksi, kun Kastilian kuningas Ferdinand III reconquistan myötä valloitti kaupungin.[1] Moskeijan kohdalla saattoi aikaisemmin sijaita Pyhän Vincent Zaragozalaisen kirkko, mutta asia ei ole varma.[2][3]

Córdoban Mezquitan keskelle rakennettiin 1500-luvulla kirkko.
Rukoilusalissa on 856 pylvästä

Mezquita on Córdoban umaijadikalifaatin suurenmoisin näihin päiviin säilynyt muistomerkki. Se ei kuitenkaan ole säilynyt aivan täydellisenä, sillä vuonna 1523 piispa Alonzo Manriquen määräyksestä rukoussalin keskelle alettiin rakentaa varhaisrenessanssityylista katedraalia.[4]

Arabivalloittajien uskonnosta ei ole säilynyt tietoja, joten on arvoitus, tehtiinkö pyhäkkö jo 700-luvulla moskeijaksi vai muutettiinko sellaiseksi vasta 800-luvulla, jolloin ensimmäiset tiedot islamista ilmaantuvat kirjallisiin lähteisiin. Valloituksesta kertova ainoa aikalaislähde, Vuoden 754 Kronikka ei vielä puhu muslimeista eikä uskonsodasta, vaan arabeista.[5] Myöskään esimerkiksi Mesquitan alkuperäinen rukoussuunta ei osoita Mekkaan vaan poikkeaa siitä 17 astetta.[6]

Rakennuksen vaiheita muokkaa

Islamilaisen tarinaperinteen mukaan paikalla ollut Pyhän Vincentin kirkko olisi arabivalloituksen jälkeen ensin jaettu muslimien ja kristittyjen kesken. Arabiemiiri Abd ar-Rahman I olisi sitten rahalla ostanut pyhän Vicenten kirkon kristittyjen puoliskon ja purkanut rakennuksen.[7][8] Samaa tarinaa kerrottiin Damaskoksen moskeijasta, jonka alta purettiin Johannes Kastajan katedraali.[9] Kertomus on siten ilmeisesti lainatavaraa.

Roger Collinsin mukaan paikalla mahdollisesti oli kristillinen kirkko, jonka arabiemiiri Abd ar-Rahman I antoi purkaa ja rakennutti sen jäänteitä hyväksi käyttäen Mezquitan ensimmäisen vaiheen 780-luvulla. Ainakin rakentamisessa käytettiin roomalaisista temppeleistä saatuja kiviä ja pylväitä.[10]

Moskeijassa tehtiin jälkeenpäin uudistuksia: vuonna 958 rakennus sai óreetin. Sitä ennen rukouskutsu huudettiin katolta.[11] Vuonna 961 al-Hakam II laajensi rukoilusalia ja paranteli mihrabia. Viimeiset uudistukset teki al-Mansur Ibn Abi Aamir vuonna 987, jolloin Córdoban moskeija laajennettiin sen lopulliseen kokoon. Arkkitehtonisia erikoisuuksia ei harrastettu; moskeijan pylväshallia yksinkertaisesti monistettiin riittävän paljon niin, että kaikki mahtuivat sisään. Vaikutelma oli silti mykistävä ja toi hartaalle uskovalle mieleen paratiisin puutarhan.

Collinsin arvion mukaan pyhäkön ensimmäisessä vaiheessa sinne mahtui noin 1 000 henkeä. Siitä päätellen Córdoban väkiluku oli 700-luvun lopulla noin 4 000.[12] Tiedot, joiden mukaan Córdoban väkiluku olisi noussut jopa puoleen miljoonaan[13] perustuvat myöhäisiin islamilaisiin lähteisiin ja ovat ilmeisesti liioittelua.[14]

Tyyli muokkaa

Córdoban suuri moskeija oli kahdensadan vuoden ajan Córdoban emiraatin ja myöhemmin kalifaatin uskonnollinen keskus. Se oli pääkaupungin sydän ja polttopiste.[15] Al-Andalusin ihmisille “moskeijan kauneus oli niin häikäisevä ettei sitä voinut sanoin kuvailla.”[16] Rukoussalia käytettiin myös opetustilana, ja Abd ar Rahman I:n aikana sieltä käsin hoidettiin al-Andalusin lakia ja järjestystä.[17]

Joidenkin mielestä Mezquitan piirteet ja ulkoasu muistuttavat Damaskoksen Umaijadimoskeijaa.[18] Toisten mielestä yhtäläisyydet rajoittuvat sisäpihaan. Arabien varhaisissa pyhäköissä korostuivat kristillisten kirkkojen mallin mukainen pituusakseli ja keskilaiva, kun taas Mezquita oli lähes neliönmuotoinen.[19]

Piirteet muokkaa

Tunnusomaisinta rakennukselle on sen valtavat holvikaaret ja jaspisksesta, onyksistä, marmorista ja graniitista tehdyt pylväät, joita on yhteensä 856. Niistä ensimmäiset oli saatu roomalaisten temppelien osista, sekä muista tuhoutuneista roomalaisista rakennuksista, kuten Méridan amfiteatterista. Kaksoisholvikaaret, jotka saattavat olla peräisin vasta 800-luvulta, auttoivat tukemaan katon valtavaa painoa. Niiden esikuvana oli Córdoban lähellä sijaitseva Méridan roomalainen vesijohto eli akvedukti. Visigoottien tyylin mukaiset kaaret muodostuvat alemmasta hevosenkenkäkaaresta ja ylemmästä puoliympyrän muotoisesta kaaresta. Kuuluisat, vuorotellen punaiset ja valkoiset holvikivet ovat saaneet inspiraationsa Kalliomoskeijasta ja muista roomalaisen arkkitehtuurin saavutuksista.[16] Valkoisen kalkkikiven ja punatiilen vaihtelua (opus mixtum) käytettiin esimerkiksi Méridan akveduktissa.[20][21]

Holvikivet muistuttavat Aachenin tuomiokirkon holvikiviä, ja nämä temppelit rakennettiinkin lähes samanaikaisesti. Moskeijassa on paljon kullattuja rukousnurkkia, jotka olivat tavallisia keskiaikaisissa kirkoissakin.[22] Keskellä sijaitsevassa kennomaisessa kupolissa on käytetty tähdillä koristeltuja sinisiä laattoja. Mihrab on arkkitehtoninen mestariteos, ja sitä koristavat geometriset kuviot ja soljuvat kasvikuviot. Muita huomattavia piirteitä ovat luostariarkkitehtuurista tuttu pylväskäytävien ympäröimä piha, sahn, puulevyt, minareetit, värikkäät mosaiikit ja ikkunat, joissa on käytetty värillistä lasia.[16] Moskeijan seinille oli kaiverrettu katkelmia Koraanista. Mosaiikkien tekemisessä 900-luvulla apuna olivat Bysantista tulleet ammattilaiset.[22]

Mezquitan suurin ihme on sen jättiläismäinen pylväshalli eli hypostyyli. Pylväshallikaan ei ollut uusi keksintö, sillä sellaisia esiintyi pohjoisafrikkalaisissa kirkoissa, kuten Karthagon Damous et Karita -pyhäkössä. Pylväshallien esikuvia löytyy jo muinaisesta Egyptistä (esim Karnakin temppeli), jossa niitä on myöhemmin muutettu kirkoiksi.[23] Poikkeuksellista Córdoban moskeijassa on pylväshallin ennätysmäinen koko, joka oli seurausta useista peräkkäisistä laajennusvaiheista. Laajennukset todistavat kaupungin vähittäisestä kasvusta.

 
Moskeijassa oleva Patio de los Naranjos, joka toimii nykyisin puistona, ja rukoussaliin pystytetty katedraali.

Pohjapiirustus muokkaa

Moskeijassa on suorakaiteen muotoinen rukoussali. Käytävät ovat kohtisuorassa qiblaan eli suuntaan johon muslimit rukoilevat.[24] Qibla-seinä ei kuitenkaan osoita Mekkaan, kuten sen pitäisi, jos rakennus olisi alun perin rakennettu moskeijaksi. Ero on noin 17 astetta, ja seinä suuntautuu etelään.[25] Pyhäkkö onkin luultavasti rakennettu aikansa katuverkon mukaiseksi.[26]

Rukoussali on suuri ja tasainen, ja sen puukattoa tukevat hevosenkengän muotoiset kaaret.[15] Noin 150 vuotta perustamisen jälkeen moskeijaa laajennettiin etelään ja siihen lisättiin katolle johtava portaikko. Rukouskutsu huudettiin luultavasti sieltä, sillä minareetin moskeija sai vasta parikymmentä vuotta tämän jälkeen. Rukoussali liitettiin kalifin palatsiin kävelysillalla.[18] Moskeijaa laajennettiin myöhemmin vielä uudelleen etelän suuntaan. Suuria laajennusvaiheita oli kaikkiaan neljä.[27]

1000-luvulle asti piha oli päällystämätön, ja siinä kasvoi sitruspuita ja palmuja, joita ensin kasteltiin sadevesisäiliöillä ja myöhemmin akvedukteilla. Arkeologiset tutkimukset viittaavat siihen, että istutetut puut muodostivat kuvioita kastelukanavien kanssa. Nykyään näkyvät kivikanavat eivät ole alkuperäisiä.[28]

Muutos kirkoksi muokkaa

Vuonna 1236 Ferdinand III valloitti Córdoban reconquistan edetessä, ja moskeija vihittiin kristityksi kirkoksi heti valloitusta seuranneena päivänä.[29] Vuonna 1239 se pyhitettiin Pyhän Maria Jumalanäidin katedraaliksi. Alfonso X Viisaan aikana paria vuosikymmentä myöhemmin luotiin varovaisin muutoksin Villaviciosan kappeli ja Kuninkaallisen kappeli moskeijan keskelle. Myöhemmät kuninkaat lisäsivät kristillisiä piirteitä, kuten Kastilian Henrik II, joka rakensi kappelin uudestaan 1300-luvulla. Moskeijan minareetti muutettiin kellotorniksi ja varustettiin Santiago de Compostelan katedraalista muslimien varastamilla kirkonkelloilla.[30]

Moskeijan merkittävin muutos tapahtui kun suuren rakennuksen keskelle rakennettiin vuoden 1523 jälkeen renessanssityylinen katedraali. Lisäys tehtiin Kastilian ja Aragonian kuninkaan Kaarle V:n luvalla, mutta hanketta myös vastustettiin jo alun alkaen vandalismina.[4] Käsityöläiset ja arkkitehdit jatkoivat lisäyksien tekemistä rakennukseen aina 1700-luvun lopulle. Suuren moskeijan muuttaminen kristityksi kirkoksi saattoi auttaa rakennuksen säilymisessä vuosisatojen halki.

Tapahtumia Mezquitan vaiheilla muokkaa

  • Cóordobasta 13 km päähän rakennettu palatsialue, Madinat al-Zahra oli kalifaatin ihmeistä suurin, mutta säilyi vain sata vuotta ennen kuin se hävitettiin sisällissodassa vuonna 1013.
  • Muslimit pitävät ilmailun perustajana Abbas ibn Firnasia. Kirjan "1001 Inventions" mukaan hän vuonna 852 hyppäsi Córdoban moskeijan minareetista leveän viitan avulla.[31] Bagdadin kansainvälinen lentokenttä on nimetty hänen mukaansa. Tarina ei ole tosi, sillä Córdoban moskeija sai minareetin vasta vuonna 958.[11]
  • Kalifi al-Mansur hävitti vuonna 997 Santiago de Compostelan. Vangiksi otetut kristityt orjat kuljettivat maanteitse kirkonkellot Córdoban moskeijaan muslimien voitonmerkiksi.[32]
  • Espanjan muslimien neuvosto ehdotti vuonna 2004, että muslimit saisivat rukoilla Córdoban moskeijassa.[33][34] Pyyntö ei herättänyt vastakaikua katolisessa kirkossa.[35]
  • Pääsiäisviikolla vuonna 2010 kaksi järjestyksenvalvojaa loukkaantui vakavasti. Ongelmat alkoivat, kun puoli tusinaa itävaltalaista muslimia polvistui rukoilemaan turistikierroksen aikana. Järjestyksenvalvojat pyysivät miehiä jatkamaan kierrosta tai poistumaan.[36][37] Kun kaksi heistä kieltäytyi, syntyi käsirysy, jonka päätteeksi molemmat pidätettiin. Poliisin mukaan toinen pidätetyistä oli varustautunut puukolla.[36][37][38]

Galleria muokkaa

Valokuvia Mezquitan arkkitehtuurista.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • King, David A.: The enigmatic orientationof the Great Mosque of Córdoba. Suhayl, 2018, 16-17. vsk, s. 33-111. Artikkelin verkkoversio.
  • Thomas, Johannes: Hellenistische Traditionen im frühen Islam. Kunst, Architektur und literarische Libertinage. Teoksessa: Die Entstehung einer Weltreligion II. Von der koranischen Bewegung zum Frühislam (toim. Markus Gross & Karl-Heinz Ohlig), s. 96–163. Hans Schiler Verlag, 2012.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Fernandez-Morera, D.: The Myth of the Andalusian Paradise. Muslims, Christians and Jews under Islamic Rule in Medieval Spain, s. 67. ISI Books., 2016.
  2. ↑ David Levering Lewis, God's Crucible: Islam and the Making of Europe, 570 to 1215, W. W. Norton & Company, (2008) s. 272−.
  3. ↑ Collins, R.: The Arab Conquest of Spain 710–797, s. 186. Blackwell, 1989/1998.
  4. ↑ a b Alvarez, L., Elias, s. & Fernandez, E.: La Moschea, s. 22. Intuco.
  5. ↑ Chronicle of 754. Teoksessa: K. B. Wolf (toim.) Conquerors and Chroniclers of Early Medieval Spain. 2nd ed. s. 91–128. Liverpool University Press, 2011.
  6. ↑ Luis Alvarez, Salvador Elias & Enrique Fernandez: Mesquita de Cordoba, s. 5. IC inprentatece.
  7. ↑ Josef W. Meri and Jere L. Bacharach, Medieval Islamic Civilization, Routledge, (2005), s. 176−.
  8. ↑ T. B. Irving: The Falcon of Spain, s. 82. Ashraf Press, Lahore.
  9. ↑ Menocal, M. R.: Ornament of the world. How muslims, jews, and christians created a culture of tolerance in medieval Spain, s. 58−59. Back Bay Books, 2002.
  10. ↑ Fernandez-Morera, 2016, s. 68
  11. ↑ a b Jonathan Bloom: Mosque Towers and Church Towers in Early Medieval Spain, s. 361. Published in Künstlerischer Austausch/Artistic Exchange: Akten des XXVIII. Internationalen Kongresses für Kunstgeschichte Berlin, 15.−20. Juli 1992.
  12. ↑ Collins, 1989/1994, s. 188
  13. ↑ Rita Trötschkes: Andalusia oli islamin ensimmäinen etappi Euroopassa 18.3.2013. YLE Oppiminen.
  14. ↑ Collins, 1989, 183
  15. ↑ a b Jayyusi, Salma Khadra, ed. The Legacy of Muslim Spain, 2 Vols.. Leiden: BRILL, s. 599.
  16. ↑ a b c Anwar, G. Chejne, Muslim Spain: Its History and Culture, MINNE ed. Minnesota: University Of Minnesota Press, s. 364.
  17. ↑ Jan, Read. The Moors in Spain and Portugal. London: Rowman & Littlefield Pub Inc, s. 56.
  18. ↑ a b The Literature of Al-Andalus (The Cambridge History of Arabic Literature). New Ed ed. New York: Cambridge University Press, 161.
  19. ↑ Hellenistische Traditionen im frühen Islam. Kunst, Architektur iundliterarische Libertinage. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heiz Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion II, Von swr koranischen Bewegung xun Frühislam. 96−163, s. 144−145. Hans Schiler, 2012.
  20. ↑ Fernandez-Morera, 2016,s. 67−68
  21. ↑ Thomas, 2012, s. 147
  22. ↑ a b Thomas, 2012, s. 143
  23. ↑ Thomas, 2012, s. 146
  24. ↑ The Literature of Al-Andalus, s. 159
  25. ↑ Alejandro Lapunzina: Architecture of Spain, s. 82−83. Greenwood Publishing Group.
  26. ↑ Thomas, 2012, s. 144; King, 2018
  27. ↑ The Literature of Al-Andalus s. 162
  28. ↑ D. FairchildRuggles: Islamic Gardens and Landscapes. University of Pennsylvania Press. ISBN 0812240251.
  29. ↑ Luis Alvarez, Salvador Elias & Enrique Fernandez: Mesquita de Cordoba, s. 3. IC inprentatece.
  30. ↑ Chris, Lowney A Vanished World: Muslims, Christians, and Jews in Medieval Spain. New York: Oxford University Press, USA, 11.
  31. ↑ Al-Hassani, Salim T.S. (Chief Editor): 1001 Inventions. The Enduring Legacy of Muslim Civilization. Third Edition, s. 296–297. National Geographic, 2012. ISBN 978-1-4262-0934-5.
  32. ↑ Collins, Roger: Caliphs and Kings: Spain, 796−1031, s. 190. Wiley, 2014.
  33. ↑ Ben Sills: Cathedral may see return of Muslims The Guardian. 19.4.2004. London.
  34. ↑ Thomson, Muslims ask Pope to OK worship in ex-mosque, Reuters, (2011), [1]
  35. ↑ Dale Fuchs: Pope asked to let Muslims pray in cathedral The Guardian. 28.12.2006. London.
  36. ↑ a b Graham Keeley: Muslims arrested for trying to pray in Crdobas former Great Mosque The Times. 3.4.2010. London.
  37. ↑ a b Giles Tremlett: Two arrested after fight in Cordoba's former mosque The Guardian. 1.4.2010. London.
  38. ↑ Muslims in Spain campaign to worship alongside Christians CNN. 7.9.2010.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Córdoban_moskeija&oldid=22314222”