Buleuterion (Olympia)
Buleuterion (m.kreik. Βουλευτήριον, Bouleutērion) oli antiikin aikainen buleuterion ja Olympian kisojen järjestämiseen liittynyt julkinen rakennus Olympiassa Kreikassa.[1][2] Sen rauniot sijaitsevat Olympian arkeologisella alueella Archaía Olympían kunnassa.
| Buleuterion | |
|---|---|
| Βουλευτήριον | |
 Buleuterionin rauniot. |
|
| Sijainti |
Archaía Olympía, Elis, Länsi-Kreikka Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | buleuterion |
| Valmistumisvuosi | noin 580 eaa.–300-luku eaa. |
| Tyylisuunta | doorilainen/joonialainen |
|
Olympian arkeologinen alue |
|
 |
|
Historia muokkaa
Buleuterion rakennettiin alun perin arkaaisella kaudella noin vuonna 580 eaa. ja se on näin yksi Olympian vanhimpia rakennuksia. Rakennusta laajennettiin klassisella ja hellenistisellä kaudella 400- ja 300-luvuilla ja siihen tehtiin pienempiä muutoksia vielä roomalaisajalla. Buleuterion toimi Olympian kisojen järjestämisestä vastanneiden Eliksen bulen eli neuvoston sekä kisojen tuomariston (hellanodikai) kokouspaikkana.[2]
Buleuterion toimi myös rakennuksena, jossa urheilijat rekisteröityivät ja missä heitä koskevat arvonnat suoritettiin. Ennen kisoja Buleuterionissa ilmoitettiin kisaohjelmasta. Urheilijat sekä heidän sukulaisensa ja valmentajansa vannoivat siellä valan (horkos), jonka mukaan he eivät syyllistyisi mihinkään vilppiin. Samoin tuomarit vannoivat valan, jonka mukaan he tuomitsisivat reilusti eivätkä ottaisi lahjuksia. Kilpailujen jälkeen rakennuksessa otettiin vastaan rikkomuksia koskevat vetoomukset ja päätettiin mahdollisista rangaistuksista.[2][3]
Rakennus muokkaa
Buleuterion sijaitsi Zeuksen temppelin ja koko Olympian temenos-alueen eli Altiksen eteläpuolella. Rakennus koostui loppuvaiheessaan hellenistisellä ajalla neljästä eri osasta: kahdesta siipirakennuksesta, niiden välissä olleesta suorakulmion muotoisesta tilasta sekä kokonaisuuden itäpuolelle lisätystä stoasta eli pylväshallista.[1][2]
Rakennuksen pohjoinen siipi oli sen varhaisin, 500-luvulla eaa. rakennettu osa. Sen koko oli noin 30,7 x 13,8 metriä. Se oli muutoin suorakulmainen, mutta sen länsipää oli puolikaarenmuotoinen apsis. Siipirakennuksen keskellä kulki seitsemän pylvään rivi, joka jakoi sen kahteen laivaan. Apsis oli erotettu muusta tilasta poikittaisella väliseinällä ja toinen pitkittäinen väliseinä jakoi sen kahteen yhtäsuureen osaan. Apsiksen huoneissa säilytettiin mahdollisesti virallisia luetteloita Olympian kisojen voittajista. Sisäänkäynti siipirakennukseen oli itäpäästä ja sen edustalla oli kolme doorilaista pylvästä. Myöhemmin 400-luvulla eaa. rakennettu eteläsiipi oli rakenteeltaan samanlainen.[1][2]
Siipirakennusten väliin rakennettiin mahdollisesti vuoden 374 eaa. maanjäristyksen jälkeen suorakulmionmuotoinen huone, jonka koko oli noin 14 x 14 metriä. Sen keskellä oli Zeus Horkioksen eli valoja suojelevan Zeuksen patsas ja alttari. Patsaalla oli tuima ilme ja kädessään salamoita. Patsaan jalustaan oli kirjoitettu kirouksia ja uhkauksia valan rikkoneille. Tätä huonetta käytettiin selvästi kisavalojen vannomiseen.[1][2][3]
Samoihin aikoihin kokonaisuuden itäpuolelle koko sen pituudelta rakennettiin joonialaista tyyliä edustanut stoa, joka yhdisti siipirakennukset ja niiden keskellä olleen huoneen. Siinä oli 27 x 3 pylvästä, ja se avautui itään päin. Roomalaisella ajalla stoan itäpuolelle rakennettiin pylväspiha, jossa oli kolme doorilaista pylväikköä pohjois-, itä- ja eteläsivustalla.[1][2][3]
Rakennuksesta on säilynyt vain sen perustukset. Niitä on kunnostettu jonkin verran.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Olympia, Bouleuterion Perseus. Viitattu 15.2.2016.
- ↑ a b c d e f g h Bouleuterion of Olympia Ministry of Culture and Sports. Viitattu 15.2.2016.
- ↑ a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Olympia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Buleuterion Wikimedia Commonsissa
