Broileri

Siipikarja

Broileri on yhteisnimi lihantuotantoon jalostetuille äärimmäisen lihaksikkaille kanaroduille, jotka kasvavat nopeasti untuvikoista teuraskokoisiksi linnuiksi.[1] Broilerirotuista kanaa voidaan kutsua myös syöttökanaksi ja kukkoa (syöttö)kananpojaksi. Broilerit on jalostettu alun perin eri kanaroduista kuin munijakanat.[2]

Broilerin tipu.

Kananpoikia alettiin kutsua Yhdysvalloissa broilereiksi, koska ne liittyivät läheisesti paistamiseen. Englannin kielen verbi to broil tarkoittaa grillaamista, pariloimista tai paahtamista.[3]

Broileri on maailman suosituin lihalaji.[4] Suurin osa Suomessa myydystä broilerinlihasta on teollisesti prosessoitua.selvennä[5]

Historia muokkaa

Ensimmäiset jalostuskokeilut lihantuotantoon tarkoitetusta broilerista tehtiin 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa, jossa varsinainen tuotanto käynnistyi 1926[6]. Samoihin aikoihin perustettiin kolme yhdysvaltalaista yritystä, jotka hallitsevat nykyisin maailman broilerinjalostusta. Vuonna 1916 perustettiin Cobb (nykyinen Cobb-Vantress), vuonna 1921 Hubbard (vuodesta 2005 ranskalaisen Groupe Grimaudin tuotemerkki) ja vuonna 1923 Aviagen, joka on nykyisin maailman suurin broilerintuottaja. Niiden jalostamat broilerit ovat eri puhtaiden linjojen risteytyksiä [2]. Tätä jalostusmenetelmää kutsutaan hybridijalostukseksi.

Aluksi broileria pidettiin korkean elintason merkkinä. Tuotannon tehostuessa ja hinnan laskiessa siitä tuli edullista ja helppoa arkiruokaa.[3]

Eurooppaan broilerituotanto tuli toisen maailmansodan jälkeen.[6] Suomessa myydyt broilerit olivat aluksi kokonaisia ja pakastettuja. Paloiteltu broilerinliha tuli kauppoihin vasta 1980-luvun puolen välin jälkeen.[7] Sitä alettiin marinoida teollisesti 1990-luvun alussa[5], mikä johti broilerisuikaleiden käytön yleistymiseen[8].

1970- ja 1980 -luvuilla broilereiden jalostaminen johti niin suuriin rintalihaksiin, että se vaikeutti lintujen pystyssä pysymistä.[9]

Broilerin tuotanto ulkomailla muokkaa

Broilerintuotantoa uhkaavat bakteerit, kuten salmonella ja kampylobakteeri. Niitä torjutaan eri maissa eri tavoin. Yhdysvaltalaisilla teurastamoilla broilerin liha upotetaan klooriyhdisteisiin, jotka tappavat bakteerit lihan pinnalta. Euroopassa klooriyhdisteiden käyttöä ei hyväksytä, eikä EU-alueelle siksi tuoda yhdysvaltalaista kananlihaa. Eurooppalaisilla tiloilla keskitytään ennaltaehkäisemään tauteja noudattamalla hyvää hygieniaa ja kuumennuskäsittelemällä rehua.[3]

Antibiootteja käytetään sairastuneiden eläinten parantamiseen, mutta myös tautien ennaltaehkäisyyn ja tuotantoeläinten kasvun edistämiseen. Tämä aiheuttaa antibioottiresistenssiä. EU:ssa tällaiset käyttötavat ovat kiellettyjä, mutta Amerikan, Afrikan ja Aasian mantereilla yleisiä.[3]

 
Broilerikanala.

Broilerin tuotanto Suomessa muokkaa

Broilerituotanto alkoi Suomessa vuonna 1959[6], mutta se lopetettiin jo muutaman vuoden kuluttua kannattamattomana. Broilerit tuotiin ruokakauppoihin uudestaan vasta vuonna 1970.[10]. Nykyisin syötävä kananliha on peräisin lähes pelkästään broilerirotuisista kanoista.[11] Vuonna 2015 Suomessa kasvatettiin lihaksi 117,1 miljoonaa lintua[12], kun luku oli vuonna 2005 noin 55 miljoonaa lintua[13].

Suomessa on noin 230 broileritilaa, joista noin 40 on ja­los­tus­tiloja. Tilat sijaitsevat pääosin Länsi-Suomessa (Etelä-Poh­jan­maalla, Pir­kan­maalla, Sa­ta­kun­nassa ja Var­si­nais-Suomessa). Tilojen määrä on laskussa, mutta tilakoko nousussa. Kes­ki­määrin ti­lal­la on noin 60 000 broi­le­ri­a.[14]

Kasvatushalli on yleensä jaettu useampaan osastoon, ja monilla kanaloilla on useita kasvattamorakennuksia.[15]

Kasvatuskierto muokkaa

Suomessa kasvatetaan lähes yksinomaan broilerialan suurimman toimijan, Aviagen-yhtiön, kehittämiä Ross Ross 308-(suosituin) tai 508 -broileriristeytyksiä[1]. Lisäksi kasvatetaan Cobbin 500-risteytystä ja pienempiä määriä Hubbardin ja Aviagenin hidaskasvuisia kanarotujen risteytyksiä[16]. Suomen Broiler Oy tuo ruoaksi päätyvien broilerien isovanhemmat Skotlannista Aviagen Broiler Breedersista, josta niitä lennätetään tilauslennoilla kolme kertaa vuodessa 20 000 kappaletta. Tuontikanat tuottavat munia, joista kuoriutuvien poikasten jälkeläiset kasvatetaan syötäviksi.[9] Laki ei rajoita broilerin kasvunopeutta. Yleisimmin käytetyissä roduissa 64 gramman vuorokausikasvu on tavallinen.[1]

Poikaset teurastetaan 1,5 kuukauden ikäisinä, jolloin ne painavat suunnilleen 1,7 kiloa.[9] Muu kuolleisuus on Siipikarjaliiton mukaan broileriparvissa keskimäärin 2–4 prosenttia, mikä on liiton mukaan eläintuotannossa hyvin alhainen luku[17]. Munantuotannosta poistettavat kanat eivät Suomessa laadultaan kelpaa syötäväksi, koska ovat munantuotannon lopettamisen jälkeen liian laihoja syötäviksi. Lopetuksen jälkeen ne joutuvat kaatopaikalle[11] tai turkiseläinten rehuksi.

Ruokinta ja valaistus muokkaa

Kasvuaikanaan broileri syö noin 3 kiloa rehua. Broilerin rehu koostuu useimmiten seoksesta, jossa on kaksi kolmannesta kotimaista viljaa ja loput valkuaisrehua, kivennäisaineita ja vitamiineja. Valkuaisrehu valmistetaan Suomessa nykyisin kasviraaka-aineista, tavallisimmin soijapavusta. Kanojen lajityypillistä nokkimisvaistoa tyydytetään tarjoamalla broilereille kokonaisia jyviä.[1]

Tavanomaisen tuotannon puolella broilereille ei tarvitse tarjota auringonvaloa. Valaistusta on oltava 16 tuntia vuorokaudessa ja pimeää lepoaikaa 6 tuntia, joista neljän tunnin tulee olla yhtäjaksoista pimeyttä. Halleissa on tavallisesti hämärää, sillä broilerin silmät ovat herkistyneet valolle, ja kirkas valo voi aiheuttaa linnuille stressiä ja häiriökäyttäytymistä.[1]

Kasvatustiheys muokkaa

 
Paistettu broileri

Broilereiden suurin sallittu kasvatustiheys on Suomessa 42 kg/m²[1], mikä vastaa 25 teurasikäistä broileria neliömetriä kohti.[15] Suomalaisten broilerikasvattamojen kasvatustiheys on muussa kuin luomutuotannossa käytännössä 23–25 teurasikäistä broileria neliömetrillä[1].

Lain vaatimukset kasvatustiheydestä kasvavat kolmiportaisen asteikon mukaan. Perusvaatimukset koskevat kasvatustiheyttä, jossa broilereita on alle 33 kg/m², mikä vastaa alle kahtakymmentä aikuista broileria neliömetriä kohti. Jos kasvatustiheys on tätä suurempi, tuottajan kasvattavien pitää laatia tarkka kuvaus käyttämästään tuotantojärjestelmästä. Kuvauksessa tulee kertoa keskeiset tekniset tiedot rakennuksista ja niiden laitteista, mm. pehkun laatu. koska se vaikuttaa hallin ilmanlaatuun, lintujen jalkapohjien ja kintereiden terveyteen. Kuvaus esitetään aluehallintovirastolle pyydettäessä.[1]

Jos kasvatustiheys on yli 39 kg/m², mikä vastaa vähintään 23 aikuista broileria neliömetriä kohden, kuolleisuuden ja jalkapohjatulehdusten määrän on oltava alle laskennallisen raja-arvon, eikä eläinsuojelutarkastuksissa saa ilmetä eläinsuojelusäännösten vastaista toimintaa edeltävän kahden vuoden aikana[1].

Hyvinvointi muokkaa

Broilerit kasvatetaan suurissa parvissa ja ahtaasti, vaikka broilerit pyrkivät hakeutumaan pieniin parviin ja väljiin tiloihin[18]. Yhdellä osastolla saa pitää enintään 15 000 lintua[15], kun luonnonvaraisessa broileriparvessa on yleensä vain 5–25 lintua.[19] broileri pitää luontaisesti hajurakoa muihin esimerkiksi syödessään. Parven koon ylittäessä 30 yksilöä broilerit alkavat muuttua levottomammiksi ja riitaisammiksi.[18]tarvitaan parempi lähde

Broilerikanaloissa yleensä yhdellä lattianeliömetrillä on 22−25 broileria, kun esimerkiksi lattiakanalassa kanoja saa olla neliömetrillä enintään yhdeksän ja luomukanalassa kuusi.[18]

Broilerien nopeasta kasvusta seuraa terveysongelmia, koska niiden sydän, keuhkot ja jalkojen luut eivät pysy kasvuvauhdissa mukana[18]tarvitaan parempi lähde. Teurastamoiden mukaan jalkaongelmia esiintyy Suomessa noin 0,5 %:lla linnuista, mikä on kansainvälisesti verrattuna vähäinen määrä[20]. Siipikarjaliiton edustajan mukaan syy on lähes aina bakteerin aiheuttama tulehdus[17]. Valtavan määrän takia broilereita ei kyetä tarkkailemaan yksilökohtaisesti ja monet terveysongelmat jäävät huomaamatta[18]tarvitaan parempi lähde

Muita kuin luomubroilereita ei lain mukaan tarvitse päästää ulkoilemaan eikä ulkoilua suurten lintumäärien ja tartuntariskien vuoksi käytännössä järjestetä.[1] Hyvän tuotantohygienian ansiosta broilereille ei Suomessa anneta rokotuksia.

Jopa tietokirjojen tekijöiden on ollut vaikea saada tietoa broilerien kasvatusoloista avoimuuden puutteen vuoksi[20], joskin syyksi on väitetty myös tautisuojausta[21]. Broileritiloille pääsy on kerrottu erittäin vaikeaksi ja kuvaamista on rajoitettu.[20]

Elintarviketurvallisuusviraston vuonna 2014 julkaisemien valvontatulosten mukaan lähes puolella tarkastetuista 132 broileritilasta esiintyi epäkohtia. Tavanomaisia epäkohtia olivat riittämätön valon määrä, kuivan ja kuohkean turvealustan puute tai lintujen kasvatustiheyden ylittyminen.[22] Evira ei ole havainnut viime vuosien (2014–2017) tarkastuksissa yhtään puutteita, paitsi vuonna 2015, milloin muutamalla tilalla havaittiin kasvatustiheyden ylityksiä sekä valaistukseen ja eläinten lopettamisen onnistumiseen liittyviä ongelmia.[23][24][25][26]

Luomubroilerin vaatimukset muokkaa

Luomutuotannossa saa siipikarjarakennuksessa olla 4 800 broileria. Maksimi eläintiheys sisätilatiloissa ja ulkotiloissa riippuu ovatko tuotantotilat kiinteitä vai ei. Kiinteissä tuotantorakennuksissa maksimi tiheys on 10 lintua siten, että elopaino on enintään 21 kg neliömetrillä, kun taas siirrettävissä rakennuksissa vastaavat luvut ovat 16 lintua siten, että elopaino on enintään 30 kg neliömetrillä. Ulkotiloissa kiinteissä tuotantotiloissa jokaista lintua varten on tilaa oltava 4 m² ja siirrettävät rakennukset 2,5 m²selvennä. Eläimille on oltava jatkuva pääsy ulos, joskin säävarauksella. Pääsääntöisesti broilereiden ulkona viettämän ajan tulisi olla ⅓ koko elinajasta. Silloin kuin ei ole mahdollisuutta päivittäiseen ulkoiluun, tulee lintujen saatavilla olla pysyvästi riittävä määrä karkearehua, kuten heinää ja muita luontaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen soveltuvia materiaaleja.[27]

Luomutuotannossa suositellaan käytettäväksi hidaskasvuisia broilerirotuja tai linjoja, mm. Ross Rowan Ranger, Hubbard CY, JA 757, Cobb Sasso. Ne saavat kasvavat korkeintaan 35 grammaa vuorokaudessa.[27] Tällöin teuraspainoon kasvaminen vie noin yhdeksän viikkoa. Jos käytetään nopeakasvuisempaa rotua, vähimmäisteurasiäksi on määrätty 81 vuorokautta eli 2 kuukautta 3 viikkoaselvennä.[1]

Kasvatushallissa tulee olla auringonvaloa, mutta broilerien valoherkkyyden takia ikkuna-alan tulee olla vain noin 5 prosenttia lattia-alasta. Valaistus on päällä 16 tuntia vuorokaudessa, jonka jälkeen on 8 tuntia yhtäjaksoista pimeää lepoaikaa.[1]

Kritiikki tuotantoa ja teurastusta kohtaan muokkaa

Kriittisen eläintutkimuksen verkoston edustajat Tiina Ollila ja Salla Tuomivaara ehdottivat vuonna 2022, että broilerinkasvatus kiellettäisiin eläinsuojelullisista syistä, koska ne kärsivät nivelten ja luuston kasvuhäiriöiden aiheuttamista jatkuvista kivuista.[28] Vuonna 2016 Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia vaativat viranomaisia puuttumaan broilereille kärsimystä aiheuttavaan jalostukseen nykyistä tehokkaammin. Niiden mukaan broilereilla on liian nopean kasvuvauhdin takia paljon sydän- ja jalkavaivoja. Animalia vaatii broilerituotantoa siirtymään hitaammin kasvaviin rotuihin. Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina ei ymmärrä, mihin väite vaivoista perustuu, koska jalkavaivoja on hänen mukaansa teurastettaessa erittäin vähän.[17]

Suomen Broileryhdistyksen puheenjohtaja ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton valtuuskunnan jäsenen Suvi Rantala-Sarjeantin mukaan Suomessa sekä eläimillä että niiden parissa työskentelevillä on hyvät olot.[29]

 
Broilerinfilee

Kulutus muokkaa

Lähes kaikki Suomessa syötävä kana on broileria. Broilerin kulutus on ollut Suomessa jatkuvassa kasvussa.[30] Broilerin kulutus on ollut kasvussa vuosikymmeniä, ja vuonna 2015 siipikarjaa kulutettiin jo 27-kertainen määrä verrattuna vuoteen 1970[31].

Vuonna 1971 broilerin ku­lu­tus Suomessa oli 1,3 kg / ​hen­ki­lö.[32] Vuonna 1995 kulutus oli 7,5 kiloa henkeä kohden[33]. Vuonna 2005 suomalaiset söivät broileria keskimäärin 13,3 kilogrammaa henkeä kohden[34] ja vuonna 2021 kulutus oli noussut lukuun 26,4 kg/hlö[33].

Noin neljä viidesosaa kaikesta Suomesta myydystä broilerista myytiin vuonna 2009 teollisesti marinoituna lihajalosteena. Yli puolet siitä oli hunajamarinoitua.[9]

Ravintoaineet muokkaa

Broilerin rautapitoisuus on nykyisin hyvin pieni verrattuna tavalliseen kanaan[35][36] ja etenkin naudanlihaan[37]. Muiden lihalaatujen osittaisen korvautumisen broilerilla arvellaan siksi liittyvän raudanpuutteen yleistymiseen[38].

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l Sari Salminen: Eläinsuojeluasiamies: Asiaa broilerista Eläinsuojeluasiamiehen blogi. 25.8.2015. Viitattu 5.9.2016.
  2. a b Jalostamalla tuottoisampia lintuja www.siipi.net. Arkistoitu 10.8.2018. Viitattu 10.8.2018.
  3. a b c d Broileri | ”Ameriikan herkku” maistuu suomalaisille jo liian hyvin, sanovat asiantuntijat Helsingin Sanomat. 30.7.2023. Viitattu 3.8.2023.
  4. Production of meat worldwide by meat type, 2021 Statista. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)
  5. a b Tehdaspakattu marinadikaan ei miellytä kaikkia yle.fi. Viitattu 18.2.2020.
  6. a b c Toivio, Hilja: Kun broilerit muuttivat navettaan, teoksessa Laari 2009, Suomen maatalousmuseon vuosikirja, s. 79–93. Suomen maatalousmuseo Sarka, 2011. ISSN 1796-3990.
  7. Hunajamarinadi rynnäköi suomalaisten lautasille vuonna -92 – nyt sitä myydään 5 miljoonaa pakettia vuodessa Ilta-Sanomat. 16.2.2017. Viitattu 4.9.2021.
  8. 90-luvun makumuistot: hunajamarinoidut broilerisuikaleet ja oliiviöljy Ilta-Sanomat. 7.3.2015. Viitattu 4.9.2021.
  9. a b c d Alijoki, Ville & Aunila, Seija: Kana nimeltä Ross 508 Yle Uutiset. Viitattu 15.4.2014.
  10. Kana nimeltä Ross 508 beta.yle.fi. Viitattu 6.3.2020.
  11. a b Kainulainen, Uuna: Kanalasta kajahtaa. (Internet Archive) Oikeutta eläimille, kesäkuu 2004, s. 16–18. Oikeutta eläimille. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 15.4.2014.
  12. Lihan tuotanto Suomessa www.lihatiedotus.fi. Viitattu 5.9.2016.
  13. Lihan kulutus Suomessa Lihatiedotusyhdistys. Arkistoitu 7.9.2016. Viitattu 5.9.2016. (englanniksi)
  14. Suomibroileri.fi - Missä broilerituotantoa on? suomibroileri.fi. Viitattu 5.9.2016.
  15. a b c Broilerit LisääLihasta.fi. Arkistoitu 16.4.2014. Viitattu 2.4.2020. (englanniksi)
  16. Maija Ala-Siurua: Eläinjärjestöt vaativat hitaammin kasvavia broilerirotuja - Siipikarjaliitto ihmettelee väitteitä terveysongelmista 01.07.2016. Maaseudun tulevaisuus. Arkistoitu 2.7.2016. Viitattu 5.9.2016.
  17. a b c Eläinjärjestöt vaativat hitaammin kasvavia broilerirotuja - Siipikarjaliitto ihmettelee väitteitä terveysongelmista Maaseudun tulevaisuus. 1.7.2016. Arkistoitu 2.7.2016. Viitattu 5.9.2016.
  18. a b c d e SEY: Kanalatyypit www.kanatieto.fi. Viitattu 5.9.2016.
  19. Savolainen, Jaana: Asiakkaat ovat valmiita maksamaan luomumunista – MTK syyttää kauppoja rahastuksesta 12.1.2016. Arkistoitu 13.9.2016. Viitattu 5.9.2016.
  20. a b c Tätä lihateollisuus ei halua sinun tietävän Taloussanomat. 4.10.2012. Viitattu 5.9.2016.
  21. Satu Lehtonen: Yötä päivää valaistu broilerihalli ja muita urbaanilegendoja – eläinlääkäriopiskelijat tutustuivat heikommin tunnettuun tuotantomuotoon Maaseudun Tulevaisuus. 16.12.2016. Arkistoitu 10.8.2018. Viitattu 9.8.2018.
  22. Tällaista broileria sinä syöt 17 kiloa vuodessa Iltalehti. 2.6.2014. Viitattu 5.9.2016.
  23. Otantaan perustuvat tarkastukset 2014 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 27.4.2016. Arkistoitu 27.11.2017. Viitattu 2.4.2020.
  24. Otantaan perustuvat tarkastukset 2015 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 30.5.2016. Arkistoitu 27.11.2017. Viitattu 2.4.2020.
  25. Otantaan perustuvat tarkastukset 2016 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 31.5.2017. Arkistoitu 24.6.2017. Viitattu 2.4.2020.
  26. Otantaan perustuvat tarkastukset 2017 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 14.6.2018. Arkistoitu 13.8.2018. Viitattu 2.4.2020.
  27. a b Ulla Holma: Luomubroilerituotannon hyvät käytännöt. Suomen Siipikarjaliitto ry. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.11.2018).
  28. Lukijan mielipide | Esitys eläinten hyvinvointilaiksi on monin tavoin ristiriitainen Helsingin Sanomat. 16.10.2022. Viitattu 17.10.2022.
  29. MTK hermostui riistobroilerista - joko nyt kuluttajan silmät aukenevat? Maaseudun tulevaisuus. 25.11.2015. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.9.2016.
  30. Tiedätkö mitä eroa on broilerilla ja kanalla? Ilta-Sanomat. 3.1.2017. Viitattu 17.3.2021.
  31. Valros, Anna ym.: Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia (pdf) (Ministeriön työryhmän raportti) 2006. Maa- ja metsätalousministeriö. Arkistoitu 16.4.2014. Viitattu 15.4.2014.
  32. Suomibroileri.fi - Suomibroilerin lyhyt historia suomibroileri.fi. Viitattu 3.8.2023.
  33. a b Siipikarjanlihantuotanto MTK. Viitattu 3.8.2023.
  34. Kaisa Paavilainen: Tiedätkö mitä eroa on broilerilla ja kanalla? Ilta-Sanomat. 3.1.2017. Viitattu 3.8.2023.
  35. Osmo Turpeinen: Ruoka-ainetaulukko. Otava 1993. sivu 26.
  36. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/11565?q=broileri&foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=points&sortOrder=asc&component=2331&
  37. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 18.10.2022.
  38. Decreased Iron Intake Parallels Rising Iron Deficiency Anemia and Related Mortality Rates in the US Population academic.oup.com. Viitattu 18.9.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Broileri.