Brändö
Brändö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Brändön asukasluku on 436 (31. joulukuuta 2023)[2] ja pinta-ala 1 643,29 km², josta 108,18 km² maata, 0,26 km² sisävesiä ja 1 534,85 km² merta (1. tammikuuta 2022).[1] Brändön naapurikunnat ovat Kumlinge, Kustavi, Parainen ja Sottunga. Entisiä naapurikuntia ovat Paraisiin (aiemmin Länsi-Turunmaa) liitetyt Houtskari ja Iniö.
| Brändö | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands skärgård |
| Kuntanumero | 035 |
| Hallinnollinen keskus | Åva |
| Perustettu | 1866 |
| Pinta-ala ilman merialueita |
108,44 km² 293:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
1 643,29 km² 65:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 108,18 km² |
| – sisävesi | 0,26 km² |
| – meri | 1 534,85 km² |
| Väkiluku |
436 305:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 4,03 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 8,9 % |
| – 15–64-v. | 58,1 % |
| – yli 64-v. | 33,0 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 19,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 70,2 % |
| – muut | 10,0 % |
| Kunnallisvero |
17,70 % 13:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Egil Mattsson |
| www.brando.ax | |
Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja 70,2 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Äidinkieleltään suomenkielisiä on 19,8 prosenttia.[4] Ennen itsehallintoaikaa (ennen vuotta 1922) eräillä Ahvenanmaan kunnilla oli suomenkielisiä nimimuotoja, jotka eivät ole jääneet käyttöön Maarianhaminaa lukuun ottamatta. Brändön suomenkielinen nimimuoto oli Präntiö.[6]
Brändön vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.[7]
Maantiede muokkaa
Brändön maa-ala muodostuu yksinomaan pienistä ja keskisuurista saarista, joita on kaikkiaan liki 1 200. Huomattavimpia niistä ovat pääsaaren lisäksi Jurmo, Åva, Fiskö, Långö, Lappo ja Torsholma. Kunnan alueella sijaitsevat Ahvenanmaan saariston pohjoisimmat saaret. Brändön itäpuolella on Kihdin ja länsipuolella Lappveden merenselkä. Kunnan eteläisimpien ja pohjoisimpien saarten välinen etäisyys on noin 60 kilometriä.[8]
Brändössä sijaitsee neljä pientä järveksi luokiteltua vakavettä, laajimmat niistä ovat Gloet ja Sjögloet.[9]
Kylät muokkaa
Kunnassa on 10 kylää: Asterholma, Baggholma, Björnholma, Brändö, Fiskö, Jurmo, Korsö (aik. Koskenpää)[10], Lappo, Torsholma ja Åva.[11]
Historiaa muokkaa
Yhtä hautaröykkiötä lukuun ottamatta Brändöstä ei ole tehty ainoatakaan muinaislöytöä, joten se on saanut kiinteän asutuksensa Ahvenanmaan kunnista todennäköisesti viimeisenä, keskiajan lopulla. Ilmeisesti Ahvenanmantereelta tulleet kalastajat ovat käyttäneet esihistoriallisena aikana Brändön saaria tukikohtinaan asettumatta pysyvästi alueelle. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Brändössä oli 57 veroa maksanutta taloa, joten väkiluku lienee ollut 350:n tienoilla; tuolloin kaikki nykyiset kylät olivat jo asuttuja.[8] Brändö mainittiin Kumlingen kappeliseurakuntana 1540-luvulla ja se itsenäistyi vuonna 1866.[12]
Kunnan rikkonaisuuden vuoksi liikenneolot olivat pitkään hankalat, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat parantuneet uusien teiden ja saaria yhdistävien siltojen ansiosta. Brändön asukkaiden asiointi suuntautuu Maarianhaminan ohella merkittävässä määrin myös Turkuun ja Uuteenkaupunkiin. Brändön halki on kulkenut Turun ja Tukholman välinen Suuri Postitie vuosina 1638–1910. Tie saapui Kumlingesta Lappveden selän yli Baggholmaan, josta se eteni pääsaaren poikki ja edelleen Kihdin selän yli Kustavin Vartsalaan.[8]
Väestö muokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Brändössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Brändössä oli 452 asukasta, joista 443 asui haja-asutusalueilla ja 9:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[14]
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Brändössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]
- Brändö-Kumlinge församling (ent. Ahvenanmaan pohjoinen saaristoseurakunta, ruots. Ålands norra skärgårdsförsamling)
Seurakunta toimii myös Kumlingen kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Brändön alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[16]
- Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Brändön kunnan nykyisellä alueella.[15]
- Brändö församling (liitetty Ahvenanmaan pohjoiseen saaristoseurakuntaan 2006)
Liikenneyhteydet ja palvelut muokkaa
Brändöhön pääsee Ålandstrafikenin lautalla Kustavista ja Kumlingesta. Kunnan sisäistä liikennettä hoidetaan lautoilla Åvasta Jurmoon ja Torsholmasta Lappoon ja Asterholmaan. Lappon kautta on lossiyhteys Kumlingeen kuuluvaan Björköhön. Turusta on säännöllinen linja-autoyhteys lautalla Kustavin ja Åvan kautta Torsholmaan.
Brändön peruskoulua (luokka-asteet 1–9) kävi lukuvuonna 2017–2018 32 oppilasta.[17]
Maarianhaminan uusi apteekki ylläpitää lääkekaappia Brändössä. Sieltä saa käsikauppalääkkeitä.[18]
Nähtävyyksiä muokkaa
- Brändön kirkko
- Lappon saaristomuseo
Ruokakulttuuri muokkaa
Brändön pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla beså, Ahvenanmaan mustastaleivästä keitetty makea velli.[19]
Katso myös muokkaa
Kuvia muokkaa
-
Venevajoja, Torsholma -
Venevaja, Torsholman itäsatama -
Vanha rakennus, Åvan kylä
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Virtaranta, Pertti – Itkonen, Terho – Pulkkinen, Paavo (toim.): Verba docent: Juhlakirja Lauri Hakulisen 60-vuotispäiväksi 6.10.1959. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 263. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1959.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin: Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 135. Otava 1967, Helsinki.
- ↑ a b c Tarmio, Hannu – Papunen, Pentti – Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 1: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaosio, s. 94–98. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
- ↑ Brändö. Järviwiki. Viitattu 22.7.2021.
- ↑ Nähtävyydet - Korsö www.brando.ax. Brändö kommun (Brändön kunta). Arkistoitu 27.6.2022. Viitattu 2.7.2022.
- ↑ Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Välkommen till Brändö Grundskolas hemsida Brändö Grundskola. Arkistoitu 16.9.2016. Viitattu 4.3.2018.
- ↑ Filialapotek och medicinskåp Nya Apoteket. Arkistoitu 5.3.2018. Viitattu 4.3.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988: Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 10. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla muokkaa
- Brändön kunnan suomenkieliset kotisivut. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Brändön avainluvut. Tilastokeskus.
- Brändö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)