Bosnia-Hertsegovinan federaatio
Bosnia-Hertsegovinan federaatio[1] (myös Bosnia ja Hertsegovinan federaatio; bosniaksi ja kroatiaksi Federacija Bosne i Hercegovine, serb. Федерација Босне и Херцеговине) on valtaosin bosniakkien ja kroaattien asuttama poliittinen entiteetti, joka muodostaa yhdessä Serbitasavallan kanssa Bosnia-Hertsegovinan valtion. Federaation pinta-ala on 26 110 km² ja asukasluku 2 219 220. Sen pääkaupunki, kuten myös koko Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki, on Sarajevo.
| Bosnia-Hertsegovinan federaatio Federacija Bosne i Hercegovine (bosniaksi ja kroatiaksi) Федерација Босне и Херцеговине (serbiaksi) |
|
|---|---|
 Bosnia-Hertsegovinan federaation sijainti Bosnia ja Hertsegovinan sisällä. |
|
| Hallinto | |
| – Presidentti | Lidija Bradara |
| – Pääministeri | Fadil Novalić |
| Pinta-ala | 26 110,5 km² |
| Väkiluku (2013) | 2 219 220 |
| Kielet |
bosnia kroatia serbia |
| Valuutta | Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka (BAM) |
Federaatio jakautuu kymmeneen kantoniin, jotka ovat Una-Sana, Posavina, Tuzla, Zenica-Doboj, Bosnian Podrinje, Keski-Bosnia, Hertsegovina-Neretva, Länsi-Hertsegovina, Sarajevo ja Kantoni 10 (paikallishallitus käyttää nimitystä Hertseg-Bosnia). Kantonien asema on hyvin itsenäinen, niillä on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimet. Kantonit on jaettu edelleen 79 kuntaan.
Kantoneista Una-Sana, Tuzla, Zenica-Doboj, Bosnia-Podrinje ja Sarajevo ovat bosniakkienemmistöisiä; Posavina, Länsi-Hertsegovina ja Kantoni 10 kroaattienemmistöisiä sekä Keski-Bosnia ja Hertsegovina-Neretva monietnisiä.
Politiikka ja yhteiskunta muokkaa
Federaatiolla on oma hallitus, presidentti, parlamentti, tullilaitos, poliisivoimat, kaksi postilaitosta ja lentoyhtiö (BH Airlines). Sillä on myös oma armeija, Vojska Federacije Bosne i Hercegovine, joka on tosin valtiollisen puolustusministeriön hallinnassa.
Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa on kaksikamarinen parlamentti, parlamenttikokous. Ylähuoneessa eli kansainhuoneessa on 58 jäsentä, joiden valitsijoina ovat kymmenen kantonin parlamentit. Jäsenistä 17 edustaa bosniakkeja, 17 kroaatteja, 17 serbejä ja 7 muita kansallisuuksia. Edustajainhuoneessa on 98 jäsentä, jotka valitaan suoraan avoimilta listoilta vaalipiireistä. Federaation presidentti on Živko Budimir (vuodesta 2011) ja pääministeri Nermin Nikšić (kesäkuusta 2011).
Vaakuna ja lippu muokkaa
.svg)
Bosnia-Hertsegovinan federaatiolla oli oma vaakuna ja lippu vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2006 Bosnia-Hertsegovinan perustuslakituomioistuin päätti, että federaation ja Serbitasavallan omat vaakunat ja liput (ja kansallislaulut) erottelivat kansanryhmiä, ja vuonna 2007 kielsi niiden käytön.[2][3][4]
Vaakunan kilpi oli jaettu kahteen osaan. Ylhäällä olevaan kenttään oli kuvattu vihreä vaakunakilpi, jossa kultainen vaakunalilja (symboloi bosniakkeja) ja vaakunakilpi, jossa puna-valkoinen šakkilautakuvio (symboloi kroaatteja). Alle olevaan siniseen kenttään oli kuvattu kymmenen hopeista tähteä, jotka symboloivat Bosnia-Hertsegovinan federaation kymmentä kantonia ja viittasivat myös Euroopan unioniin.
Lähteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Kerkko – Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan: suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet, s. 32. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
- ↑ 30th plenary session 31.3.2006. Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina. Viitattu 10.6.2014.
- ↑ 38th plenary session 31.3.2007. Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina. Viitattu 10.6.2014.
- ↑ Kalember, Dusan: Muslim Outcry Over Bosnian Serbs ‘State’ Symbols 16.7.2008. Dalje.com. Arkistoitu 19.10.2012. Viitattu 10.6.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
- Bosnia-Hertsegovinan federaation parlamentin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (bosn.) (kroa.) (serb.)
- Bosnia-Hertsegovinan federaation hallituksen kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (bosn.) (kroa.) (serb.) (englanniksi)