Bissau

Guinea-Bissaun pääkaupunki

Bissau on Guinea-Bissaun pääkaupunki ja tärkein satamakaupunki. Sen asukasluku oli 365 097 vuoden 2009 väestönlaskennassa.[1]

Bissau
Bissaun kaupunkinäkymää
Bissaun kaupunkinäkymää
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Bissau

Koordinaatit: 11°51′33″N, 15°35′24″W

Valtio Guinea-Bissau
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 77,5 km²
Väkiluku (2009) 365 097









Maantiede ja ilmasto muokkaa

Bissau sijaitsee Gebajoen estuaarin pohjoisrannalla. Paikka oli 1960-luvulle saakka saari, mutta sen mantereesta erottanut kanaali on sittemmin kuivunut.[2]

Seudulla vallitsee trooppinen monsuuni-ilmasto. Vuotuinen sademäärä on yli 2 240 millimetriä ja keskilämpötila 26 astetta. Sateisin kuukausi on elokuu.[3]

Historia muokkaa

Pepelien asuinalueelle syntynyt Bissau oli 1500-luvulta lähtien pieni orjakaupan tukikohta. Vuonna 1690 portugalilaiset päättivät rakentaa sinne linnoituksen ja vuonna 1692 perustettiin Cacheun alainen Bissaun kapteenikunta. Se lakkautettiin pepelien hyökkäysten takia jo vuonna 1707. Ranskalaisten lisääntyneen kilpailun takia portugalilaiset ryhtyivät vuonna 1753 rakentamaan uutta linnoitusta. Epäterveellisestä ilmastosta ja pepelien jatkuvista hyökkäyksistä huolimatta se valmistui lopulta vuonna 1775.[4]

Kauppapaikka sai vuonna 1855 kunnanvaltuuston ja vuonna 1859 siitä tehtiin kaupunki. Guinean piirikunnan hallinto siirrettiin Gebasta Bissauhun vuonna 1869. Tuolloin siellä oli 573 asukasta, joista 391 oli afrikkalaisia, 166 kapverdeläisiä ja 16 eurooppalaisia. Portugalin Guinea erotettiin Kap Verden alaisuudesta vuonna 1879 ja sen hallinnolliseksi keskukseksi määrättiin Bolama.[5]

Bissau alkoi kehittyä vuonna 1941, jolloin siirtomaan hallinto siirrettiin sinne Bolamasta. Kaupunki sai uusia asukkaita eri puolilta maata ja seudun kanta-asukkaat pepelit jäivät vähemmistöksi. Guinea-Bissaun itsenäisyysliike sai alkunsa vuonna 1959 Pijiguitin telakan verilöylyyn päättyneestä lakosta. Maan itsenäisyyssodan aikana 1963–1974 kaupungin väestö kasvoi noin 25 tuhannesta 80 tuhanteen. Väestönkasvu on jatkunut voimakkaana itsenäistymisen jälkeen ja aiemmin erilliset asutukset kuten Antula, Bandim ja Intim ovat sulautuneet Bissauhun. Kaupunki on Guinea-Bissaun ylivoimaisesti suurin teollisuuskeskus, jossa asuu valtaosa maan palkansaajista.[6]

Hallinnollinen jako ja väestö muokkaa

Bissau muodostaa hallinnollisesti autonomisen osa-alueen eli sektorin. Sen pinta-ala on 77,5 neliökilometriä[7]. Kaupungissa asuu 25,2 % Guinea-Bissaun väestöstä[1]. Suurimmat etniset ryhmät ovat balantet (20,5 %), fulbet (18,0 %), pepelit (15,7 %), mandinkat (12,3) %, mandjakot (9,4 %) ja mankanjat (8,0 %). Kristittyjä on 40,2 %, muslimeja 34,2 % ja animisteja 7,9 %.[8]

Kaupunkikuva muokkaa

Presidentinlinna oli vaikuttava uusklassinen rakennus, mutta se vaurioitui pahasti sisällissodassa ja on nyt tyhjillään.[9] Vuonna 2013 otettiin käyttöön uusi presidentinlinna, joka rakennettiin Kiinan huomattavan avustuksen turvin. Kiina on lahjoittanut kaupunkiin myös stadionin, oikeustalon ja parlamenttitalon.[10]

Liikenne muokkaa

Bissaun lentoaseman nimi on Osvaldo Vieiran lentoasema.[11] Bissaun sataman kautta kulkee 85 % maan viennistä ja 95 % tuonnista. Bissaun satama on muuttumassa matalammaksi, kun siihen laskeva joki kasaa siihen hiekkasärkkiä. Valtio on suunnitellut korjausavustuksen hakemista Maailmanpankilta.[12] Alkuperäinen syvyys oli 11 metriä, mutta koska satamaa ei ole ruopattu 30 vuoteen, vuonna 2013 sen syvyys oli vain noin 7 metriä.[13]

Lähteet muokkaa

  • Richard Andrew Lobban Jr., Peter Karibe Mendy: Historical Dictionary of the Republic of Guinea-Bissau, third edition. Lanham: Scarecrow Press, 1997. ISBN 978-0-8108-3226-8.

Viitteet muokkaa

  1. a b População por região, sector e localidades por sexo censo 2009 stat-guinebissau.com. Arkistoitu 31.3.2020. Viitattu 2.6.2017.
  2. Historical Dictionary of the Republic of Guinea-Bissau, s. 91.
  3. Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1, s. 351. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
  4. Historical Dictionary of the Republic of Guinea-Bissau, s. 92–94.
  5. Historical Dictionary of the Republic of Guinea-Bissau, s. 94.
  6. Historical Dictionary of the Republic of Guinea-Bissau, s. 95–96.
  7. Guiné-Bissau em numeros 2015 stat-guinebissau.com. Arkistoitu 22.6.2017. Viitattu 2.6.2017.
  8. Características Sócio Cultural RGPH2009 stat-guinebissau.com. Arkistoitu 5.11.2017. Viitattu 2.6.2017.
  9. Former Presidential Palace Lonely Planet. Viitattu 31.1.2015. (englanniksi)
  10. Guinea-Bissau opens China-funded presidential palace Fox News. Viitattu 31.1.2015. (englanniksi)
  11. Osvaldo Vieira International Airport
  12. Guinea-Bissau’s Container Port May Silt Up Within Two Years 2011. Bloomberg. Viitattu 31.1.2015. (englanniksi)
  13. Guinea-Bissau Port of Bissau Assessment 2013. Logcluster. Arkistoitu 1.6.2015. Viitattu 31.1.2015.

Aiheesta muualla muokkaa