Bernin ihme (saks. Das Wunder von Bern) on Sönke Wortmannin ohjaama elokuva vuodelta 2003. Se kertoo eräästä saksalaisperheestä sekä Saksan yllättävästä mestaruudesta jalkapallon MM-kisoissa 1954. Jalkapalloturnauksen finaali käytiin Bernissä ja elokuva sai nimensä tästä ottelusta.

Bernin ihme
Das Wunder von Bern
Ohjaaja Sönke Wortmann
Käsikirjoittaja
Tuottaja
Säveltäjä Marcel Barsotti
Kuvaaja Tom Fährmann
Leikkaaja Ueli Christen
Tuotantosuunnittelija Uli Hanisch
Pukusuunnittelija Ursula Welter
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Saksa
Tuotantoyhtiö Bavaria Film International
Ensi-ilta 16. lokakuuta 2003 (Saksa)
Kesto 117 min
Alkuperäiskieli Saksa
Budjetti Noin 7,3 miljoonaa euroa
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Elokuvaa kävi katsomassa teattereissa yli kuusi miljoonaa katsojaa ja se on täten yksi Saksan historian tuottoisimmista elokuvista.

Juoni muokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuvan alussa Richard, esseniläinen kaivosmies palaa kotiin oltuaan yksitoista vuotta sotavankina Siperiassa. Tänä aikana hänen perheensä, johon kuuluvat vaimo, kaksi poikaa ja tytär, on elänyt erittäin köyhää elämää. Kun Richard yllättäen palautettiin takaisin kotimaahansa, hänellä oli ongelmia tutustua perheeseensä ja maahansa uudelleen. Richardin vaimolla on pieni yritys, hänen vanhempi poikansa on ryhtynyt kommunistiksi ja hänen tyttärensä flirttailee brittisotilaiden kanssa.

Perheen kuopus ja yksi elokuvan tärkeimmistä henkilöistä, 11-vuotias Matthias ei edes tunne isäänsä. Hänen idolinsa on Rot-Weiss Essenissä pelaava jalkapalloilija Helmut Rahn. Richard ei aluksi pidä lainkaan Matthiaksen rakkaudesta jalkapalloon, mutta hän alkaa suhtautua lajiin myötämielisemmin ja lopulta isä ja poika ajavat Berniin katsomaan MM-kisojen finaalia.

Elokuvan sivujuonena on Rahnin ja Matthiaksen tutustuminen, jonka seurauksena Matthiaksesta tuli pelaajan eräänlainen maskotti. Elokuvassa tapahtui myös muutamia ihmeellisiä tapahtumia. Ottelussa Saksan joukkue sai etua yhtäkkiä alkaneesta sateesta, joka hidasti vastajoukkue Unkarin peliä. Lisäksi Helmut Rahn näki Matthiaksen sivurajalla ja sai siitä voimaa tehdäkseen ottelun voittomaalin. Ottelun jälkeen Saksan yllättävä voitto nosti koko kansan mielialaa ja paransi monia toisesta maailmansodasta johtuneita haavoja.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Oikea ottelu muokkaa

Saksan joukkue kohtasi jalkapallon MM-finaalissa 1954 Unkarin, jota pidettiin ottelun selvänä ennakkosuosikkina, sillä unkarilaiset eivät olleet hävinneet yhtäkään ottelua neljään vuoteen. Suosikin asemaa lisäsi myös se, että Unkari oli voittanut Saksan alkulohkossa peräti 8-3. Finaalissa Unkari johti jo 2-0, mutta Saksa nousi voittoon lukemin 3-2. Helmut Rahn teki voittomaalin kuusi minuuttia ennen pelin loppua.

Maailmanmestaruus antoi sodan hajottamalle Saksalle puhtia uuteen nousuun ja sitä pidetäänkin yhtenä maan taloudellisen ja poliittisen nousun symboleista.

Arvioita muokkaa

Turun Sanomien Tapani Maskula piti Bernin ihmettä vanhakantaisena, miesyleisölle suunnattuna imelänä epookkielokuvana kolmen sukupolven kohtalonyhteydestä ja itsetunnon lujittamisesta. ”Sotavankeudesta palannut, ankaraa kuria vaativa isä edustaa natsien romahduttamaa ryhtiä, Helmut Rahn sinnikkyydellään Länsi-Saksan taloudellisen noususuhdanteen mallinukkea ja Matthias unelmiinsa luottavaa tulevaisuuden toivoa.” [1]

Lähteet muokkaa

  1. Maskula, Tapani: Kansakunnan käännekohta Turun Sanomat. 24.2.2006. Viitattu 18.4.2019.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.