Bernard Bosanquet (14. kesäkuuta 1848 Alnwick, Northumberland, Englanti8. helmikuuta 1923 Lontoo[1]) oli englantilainen filosofi ja politiikan teoreetikko, joka vaikutti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Ison-Britannian politiikkaan ja erityisesti sosiaalipolitiikkaan. Hänen työnsä on vaikuttanut erityisesti Bertrand Russelliin, John Deweyeen ja William Jamesiin mutta on joutunut myös heidän kritiikkinsä kohteeksi.

Bernard Bosanquet

Bosanquet opiskeli Harrow Schoolissa ja Oxfordin Balliol Collegessa. Valmistumisensa jälkeen hän tuli valituksi opettajaksi (fellow) Oxfordin yliopiston St John's Collegeen, mutta hän erosi tehtävästä omistautuakseen filosofisille tutkimuksilleen. Hän muutti Lontooseen vuonna 1881. Siellä hänestä tuli aktiivinen London Ethical Societyn ja Charity Organization Societyn jäsen, mikä kuvasti hänen eettisiä näkemyksiään. Etiikan lisäksi hän julkaisi myös logiikkaa, metafysiikkaa, estetiikkaa ja politiikkaa koskevia kirjoituksia.

Bosanquet oli Britannian niin kutsutun uushegeliläisen liikkeen johtajia. Hän sai paljon vaikutteita Platonilta ja Aristoteleeltä, mutta myös Hegeliltä ja Kantilta. Metafysiikassa häntä pidetään F. H. Bradleyn ohella brittiläisen absoluuttisen idealismin merkittävänä edustajana. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt nimitystä filosofialleen vaan kutsui sitä spekulatiiviseksi filosofiaksi.

Teoksia muokkaa

  • The Philosophical Theory of the State (1899; 4. painos 1923)
  • Gifford-luennot (1911–12):
    • The Principle of Individuality and Virtue (1912)
    • The Value and Destiny of the Individual (1913)

Lähteet muokkaa

  1. Bernard Bosanquet Encyclopedia Britannica. 17.10.2013. Viitattu 26.12.2014.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.